Nimensä oireisto sai 1800-luvun lopulla, kun Baker-niminen lääkäri osoitti polvitaipeen pullistuman olevan yhteydessä polvinivelen sisäiseen ongelmaan.

Bakerin kysta on polvinivelkalvon eli polven nivelpussin takaosan tyrämäinen pullistuma. Polvitaipeessa nivelpussi on muita osia löyhempi. Jos polviniveleen tulee "vettä" eli nivelnesteen lisääntymisestä aiheutuvaa painetta, löyhä osa antaa periksi ja polven taakse ilmestyy kovahko patti. Osalla ihmisistä bursa eli limapussi on yhteydessä polviniveleen yhdensuuntaisella läppämekanismilla, jolloin neste pystyy siirtymään polvinivelestä bursaan.

Bakerin kystan syyt

Aikuisella kysta on nivelrikon, nivelside- tai nivelkierukkavamman, niveltulehduksen kuten reuman tai muun polvinivelen nesteilyä aiheuttavan sairauden seuraus. Lapsilla Bakerin kysta voi olla synnynnäinen tai nivelsairauden (tavallisimmin reuma) seuraus.

Bakerin kystan oireet

Yleisimmin Bakerin kysta ilmenee keski-iässä. Bakerin kysta ei aina aiheuta mitään oireita, tällöin ongelma on polvitaipeessa näkyvä pullistuma. Kipu on yleensä lievää. Joskus kysta voi aiheuttaa voimakkaita kipuoireita, kuumottaa, pingottaa ja estää polven liikuttelua. Rasituksen jälkeinen kipu ja arkuus sekä vajaaksi jäävä ojennus- tai koukistusliike on myös tavallisia Bakerin kystan oireita.

Polvitaipeessa on usein täyteläisyyden tunnetta. Suuri Bakerin kysta voi kivuliaasti painaa polvitaipeen hermoa ja estää myös laskimoverenkiertoa sekä puhjetessaan aiheuttaa pohkeeseen kiputilan ja alaraajan turvotuksen, joka muistuttaa syvää laskimotukosta, ks. Laskimotukos (laskimoveritulppa).

Bakerin kystan itsehoito

Lapsilla Bakerin kysta häviää usein itsekseen. Heillä kystaa voi seurata ilman erityistä hoitoa, jos se ei aiheuta liikerajoitusta tai kipua.

Vanhemmilla ihmisillä hoito keskittyy ensisijaisesti perussyyhyn. Polvea kuormittavaa liikkumista, kuten juoksemista ja hyppylajeja, kannattaa ainakin tilapäisesti rajoittaa.

Paikallisesti kylmäpakkausta käytetään ohuiden housujen tai pyyhkeen läpi 15–20 minuutin ajan useita kertoja vuorokaudessa.

Tulehduskipulääkkeen 5–7 vuorokauden käytöstä suun kautta on yleensä apua. Polvitaipeeseen siveltäviä tulehduskipugeelejä voi käyttää pitempäänkin, koska ne imeytyvät hyvin polvinivelen sisälle.

Joustavasta, elastisesta polvituesta voi olla apua.

Useimmiten liiallinen nivelneste imeytyy takaisin kudoksiin, kun polviturvotusta aiheuttanut tekijä hoidetaan.

Milloin lääkäriin?

Jos lapsen suurehko kysta ei häviä noin 10 ikävuoteen mennessä itsestään, hoitona on leikkaus.

Jos aikuisen kystaoireet eivät itsehoitokeinoin lievity, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Lääkärin tutkimuksessa Bakerin kystaan löytyy usein polvinivelen sisäinen syy. Ultraäänitutkimuksella voidaan varmistaa, että kyseessä on todellakin Bakerin kysta. Polven röntgenkuva voidaan ottaa, jos halutaan varmistaa, ettei vaivan takana ole nivelrikko tai muu syy. Magneettikuvausta voidaan joskus tarvita.

Bakerin kystan hoito

Aikuisilta kystan sisältämä neste voidaan tyhjentää punktoimalla neulalla ja ruiskulla. Yleensä punktion yhteydessä niveleen ruiskutetaan glukokortikoidia eli kortisonia, joka rauhoittaa niveltä.

Joskus suuri, pitkään kestävä ja kivulias kysta vaatii leikkaushoitoa pahentuessaan. Kystan puhkeaminen ei vaadi sinänsä hoitoa, mutta tarvittaessa ultraäänitutkimuksella voidaan varmistaa, ettei puhkeaminen ole aiheutunut Laskimotukoksesta.

Bakerin kystan ehkäisy

Bakerin kystan parannuttua on viisasta pitää polvi hyvässä kunnossa ja huolehtia yleiskunnosta. Ylipainoatulee pontevasti vähentää, koska samalla voidaan polvivaivojen lisäksi ennaltaehkäistä monia muitakin sairauksia. Reisilihasten hyvä voima ja kohtuullinen liikunta suojaavat polvia. Sopivia liikuntalajeja ovat joustavilla alustoilla kuten nurmikolla, hiekkateillä ja poluilla kävely, pyöräily, uinti, vesikävely ja -juoksu sekä luistelu. Liikkumattomuus on polvinivelelle vähintään yhtä haitallista kuin kova kuormitus.

Kirjallisuutta

  1. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 08.05.2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä.
  2. Takatalo J, Määttä J, Tarnanen S. Bursiitit: diagnostiikka ja hoito. Suom Laakaril 2020;75:1989–94.