Pigmenttiluomia on kolmea päätyyppiä, jotka ovat rajaluomi (naevus junctionalis), koholuomi (ihonsisäinen luomi, naevus intradermalis) ja yhdistelmäluomi (naevus compositus). Ne koostuvat neevussoluista ja pigmenttiä tuottavista melanosyyttisoluista. Rajaluomessa neevussoluja on pieninä ryhminä orvaskeden ja verinahan rajalla, ja koholuomessa soluryhmät ovat syvemmällä verinahassa (ks. kuva ). Yhdistelmäluomessa on kahden edellisen luomen piirteet. Luomen värisävy riippuu melanosyyttisolujen tuottaman pigmentin määrästä ja laadusta sekä siitä, miten syvällä pigmentti on.

Kuva

Ihon rakenne. Ihon rakenne poikkileikkauskuvana

Rajaluomi

Rajaluomi on yleensä vaalean- tai keskiruskea läiskä, joka ei kohoa ihosta (ks. kuva ). Kämmenissä ja jalkapohjissa ihon kuvioitus näkyy siinä selvänä.

Kuva

Rajaluomi. Rajaluomeksi kutsutaan pigmenttiluomea, joka ei kohoa ihon pinnasta.

Koholuomi

Koholuomi eli ihonsisäinen luomi on rusehtava, joskus ihonvärinen tai vaaleanpunertava, ja usein lähes puolipallon muotoinen kohouma ihossa (ks. kuva ).

Kuva

Koholuomi ihokarvoineen. Pitkät karvat ovat luonteenomaisia hyvänlaatuisille koholuomille eli ihonsisäisille luomille. Niiden nyppiminen tai ajelu ei ole haitaksi.

Yhdistelmäluomi

Yhdistelmäluomi kohoaa ihosta jonkin verran ja on väriltään yleensä tasaisen ruskea tai lievästi kirjava (ks. kuva ).

Kuva

Yhdistelmäluomi. Yhdistelmäluomi (naevus compositus) kohoaa hieman ihosta, on vaaleanruskea ja siinä on tavallisesti pientä kirjavuutta. Luomi on hyvänlaatuinen.

Hyvänlaatuisia pigmenttiluomia ei tarvitse poistaa melanooman pelossa, eikä hankaus lisää pahanlaatuiseksi muuttumisen vaaraa. Jos luomi halutaan poistaa, se tehdään yleensä leikkaamalla, jolloin diagnoosi saadaan varmistettua patologin mikroskooppitutkimuksella. Hyvänlaatuiseksi tunnistettu luomi, kuten tyypillinen koholuomi, voidaan poistaa esteettisistä tai toiminnallisista syistä myös laserilla.

Ärjyluomi (atyyppinen luomi) ja dysplastinen luomi

Ärjyluomi eli atyyppinen luomi on tyypillisesti suuri, kirjava ja epätarkkarajainen. Ärjyluomia ei poisteta rutiininomaisesti, mutta poisto tehdään usein melanooman poissulkemiseksi. Luomi poistetaan ensivaiheessa 1–2 mm:n marginaalein, koska laaja poisto vaikeuttaisi mahdollisen melanooman levinneisyystutkimusta. Jos mikroskooppitutkimuksessa todetaan voimakas solukuvan poikkeavuus eli vahva-asteinen dysplasia, arpialue poistetaan uudella leikkauksella noin 5 mm:n marginaalilla. Lieväasteisessa dysplasiassa uusi leikkaus ei yleensä ole tarpeen. Dysplastisiin luomiin liittyy suurentunut melanooman riski. Ks. kuva .

Kuva

Ärjyluomi. Ärjyluomi eli atyyppinen luomi erottuu muista luomista kirjavuutensa ja ison kokonsa perusteella. Patologi varmistaa diagnoosin koepalasta.

Spitzin luomi

Lapsilla ja joskus nuorilla aikuisilla esiintyy niin sanottuja Spitzin luomia. Spitzin luomi on usein punertava puolipallon muotoinen kohouma kasvoissa (ks. kuva ) tai joskus tummempi luomi esimerkiksi vartalolla. Se poistetaan usein leikkaamalla ja lähetetään mikroskooppitutkimukseen diagnoosin varmistamiseksi.

Kuva

Spitzin luomi kasvoissa. Spitzin luomi lapsen poskessa. Luomi voi olla helakanpunainen, tumma tai kaikkea siltä väliltä. Kuva Raimo Suhonen.

Kesakkoluomi

Kesakkoluomi (naevus spilus) on maitokahvinruskea läiskä, jossa on tummia tai mustia kesakkomaisia pikkuluomia. Koko vaihtelee yhdestä senttimetristä kämmenen kokoiseen (ks. kuva ). Kesakkoluomi on yleensä vartalolla, ja se tulee selvemmin esille ensimmäisten elinvuosien aikana. Kesakkoluomella voi olla hieman tavallista suurempi riski muuttua pahanlaatuiseksi. Yleensä luomen itsetarkkailu kuitenkin riittää, eikä sitä tarvitse poistaa varmuuden vuoksi.

Kuva

Kesakkoluomi (naevus spilus). Naevus spilus eli kesakkoluomi on vaaleanruskea alue, jossa on tummia täpliä.

Haloluomi

Haloluomi tarkoittaa pigmenttiluomea, jossa on ympärillä valkea kehä (ks. kuva ). Kehä on merkki siitä, että elimistön valkosolut reagoivat luomen soluja vastaan. Haloluomi häviää yleensä parissa vuodessa, ja valkea läiskä häviää hiljalleen sen jälkeen. Ilmiö on hyvänlaatuinen.

Kuva

Haloluomi. Pigmenttiluomi voi hävitä itsestään autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Haloluomen ympäriltä häviää väripigmentti, jolloin syntyy vaalea kehä. Ilmiö on hyvänlaatuinen, ja luomi ja vaalea kehä häviävät yleensä parin vuoden kuluessa.

Siniluomi

Siniluomi (blue nevus, naevus coeruleus) on yleensä 5–10 mm läpimittainen ja nimensä mukaisesti siniharmaa. Väri johtuu siitä, että pigmentti sijaitsee syvällä ihossa. Vaikka siniluomi on hyvänlaatuinen, se voi muistuttaa erehdyttävästi melanoomaa. Niinpä siniluomi usein poistetaan varmuuden vuoksi leikkaamalla.

Synnynnäinen luomi

Synnynnäinen luomi (naevus congenitalis) näkyy yleensä jo syntyessä ruskeana läiskänä, tai se voi kehittyä ensimmäisten elinvuosien aikana (ks. kuva ). Synnynnäisiä luomia on 1–3 %:lla vastasyntyneistä.

Kuva

Synnynnäinen luomi. Synnynnäinen pigmenttiluomi reidessä.

Suuriin, läpimitaltaan yli 20 cm:n synnynnäisiin luomiin liittyy selvästi suurentunut elinikäinen melanoomariski (yli 5 %:n todennäköisyys muuttua pahanlaatuiseksi). Sen vuoksi ne pyritään poistamaan jo lapsena. Pieniin (alle 1,5 cm) ja keskisuuriin (1,5–20 cm) luomiin ei liity merkittävästi kohonnutta melanoomariskiä.