SAV:n syyt

SAV:n taustalla on usein aivovaltimopullistuman eli aneurysman puhkeaminen. Aivovaltimossa olevaan heikkoon kohtaan voi syntyä valtimon sisäisen korkean paineen seurauksena pullistuma (kuva ). Yleensä pullistuma sijaitsee aivojen pohjassa olevassa Willisin valtimorenkaassa tai sen lähellä. Suurin osa aneurysmista ei puhkea tai aiheuta mitään oireita elämän aikana. Arviolta yli 100 000 suomalaisella on aivovaltimoissa vuotamaton aneurysma. Jossakin tilanteessa se saattaa puhjeta, jolloin veri leviää lukinkalvon alle aivoja ympäröivään, normaalisti aivoselkäydinnesteen täyttämään tilaan. Vammoihin liittyvissä lukinkalvonalaisissa vuodoissa verta pääsee vuotamaan vamma-alueelta lukinkalvonalaiseen tilaan.

Kohonnut verenpaine, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät SAV:n vaaraa. Henkilöiden, joilla on todettu aivovaltimon pullistuma, ei ole aiheellista välttää ruumiillisia ponnisteluja. Tutkimuksissa on todettu, että aneurysmat puhkeavat useimmiten levossa ollessa.

Joissakin suvuissa verisuonipullistumia on tavallista enemmän. Osittain suvuittain esiintymisen on arveltu liittyvän siihen, että usein verisuonipullistumien riskitekijät, esimerkiksi kohonnut verenpaine, esiintyvät myös suvuittain. Joissakin suvuissa esiintyy myös polykystista munuaistautia, joka voi altistaa aneurysmille. Jos vanhemmista, sisaruksista ja lapsista kahdella on ollut tiedossa valtimopullistuma (aneurysma) tai aneurysman aiheuttama SAV, suositellaan terveiden sukulaisten aivoverisuonten kuvausta 30–60 vuoden iässä. Jos pullistuma löytyy, sopivin hoito valitaan yksilöllisesti. Hoitona ovat riskitekijöihin vaikuttaminen ja tarvittaessa leikkaushoito.

SAV:n oireet

Koska veri purkautuu aivokalvojen alle eikä aivokudoksen sisään, oireet ovat täysin erilaiset kuin aivoverenvuodossa. Tyypillinen oire on äkkiä alkava kova ja hellittämätön päänsärky. Usein siihen liittyy pahoinvointia ja oksentelua, niska tuntuu jäykältä ja silmissä on valonarkuutta. Lisäksi voi esiintyä kouristeluja ja tajuttomuutta. Joskus harvoin ilmenee halvausoireita.

Oireiden voimakkuus vaihtelee paljon. Potilaalle voi syntyä nopeasti syvä tajuttomuus, ja toisessa ääripäässä on taksilla lääkäriin saapuva hyväkuntoinen potilas.

SAV:n hoito

SAV tarvitsee välitöntä hoitoa. Tauti todetaan tietokonekerroskuvauksella, joten potilas toimitetaan nopeasti sairaalaan, jossa kuvaus on päivystysaikana mahdollinen. Ensiapuna potilaalle annetaan lääkettä päänsärkyyn ja pahoinvointiin ja tarvittaessa verenpainetta alennetaan. Jos kuvauksessa todetaan SAV, potilas lähetetään yliopistosairaalaan, jossa on mahdollisuus aivoleikkaukseen. Yleensä hoitona on leikkaus, jossa verisuonipullistuman tyvi suljetaan tai suonensisäinen hoito, jossa aivovaltimopullistuma eristetään normaalista verenkierrosta valtimoita myöten ”sisäkautta” tehdyllä toimenpiteellä.

SAV:n taudinkulku ja sairastumisen jälkeinen toipuminen vaihtelevat suuresti. Noin neljäsosa potilaista kuolee vuoden sisällä vuodosta. Usein SAV-potilaille jää jälkiongelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi aivonestekierron häiriö, epilepsia tai ahdistus- ja masennusoireet. Toisaalta osa potilaista toipuu SAV:sta hyvin, ja onnistuneen leikkauksen jälkeen uusiutumisvaara on pieni.

SAV:n ehkäisy

Verisuonipullistumien syntyyn vaikuttavat perinnölliset tekijät, tupakointi, korkea verenpaine ja runsas alkoholinkäyttö . Aneurysman puhkeamiseen liittyvän lukinkalvonalaisen verenvuodon riskiä voidaan vähentää lopettamalla tupakointi, hoitamalla kohonnut verenpaine ja välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä. Suun terveydestä huolehtiminen alentaa yleisesti sydän- ja verisuonitautien riskiä ja alentaa siten mahdollisesti myös vuotamattoman aneurysman vuotoriskiä.