Matkapahoinvoinnin syyt

Matkapahoinvoinnin aiheuttaa yleensä eri aistijärjestelmistä, erityisesti näkö- ja tasapainoelimistä, aivoihin saapuva ristiriitainen tieto liikkeestä. Yleensä se johtuu heiluvan liikkeen aiheuttamasta tasapainoa aistivan sisäkorvan ärsytyksestä. Tilannetta pahentaa se, jos silmien antama tieto ympäristöstä ei vastaa tasapainoelimen tuottamaa informaatiota.

Tyypillisesti oireita saadaan esimerkiksi oleskeltaessa liikkuvan kulkuvälineen sisätilassa tai luettaessa liikkuvassa ajoneuvossa, jolloin silmät eivät näe liikettä maahan tai veteen nähden.

Yleisin matkapahoinvoinnin muoto on merisairaus, mutta monet kokevat oireita muissakin liikennevälineissä. Pahoinvointia voi ilmaantua myös virtuaaliympäristössä, kun henkilö on paikallaan, mutta näkökentässä tapahtuu voimakasta liikettä.

Matkapahoinvoinnin oireet

Matkapahoinvoinnin oireita ovat alussa kalpeus, kylmänhikisyys, haukottelu ja lisääntynyt syljeneritys. Pahoinvointia esiintyy usein jo alkuvaiheessa, mutta se voi alkaa myöhemminkin ja päätyä oksenteluun, joka voi lievittää hetkellisesti oireita. Pahimmillaan tilaan voi liittyä myös päänsärkyä, ripulia, keskittymisvaikeutta, puristavaa tunnetta rinnassa ja heikotusta.

Useimmat tottuvat matkapahoinvointia aiheuttaviin olosuhteisiin 2–3 päivässä, minkä jälkeen esimerkiksi merimatkalla oireet yleensä lieventyvät tai häviävät. Erityisesti pitkän merimatkan jälkeen joillekin voi tulla ”maihinnoususyndrooma”, eräänlainen käänteinen matkapahoinvointi kiinteälle maaperälle tultaessa, jolloin maa tuntuu huojuvalta. Jos oireet ovat hankalat, ongelmaa voidaan hoitaa samoilla periaatteilla kuin matkapahoinvointia.

Ennaltaehkäisy ja itsehoito

Matkapahoinvointia voi ehkäistä siedätyshoidolla altistamalla itseään vähitellen pahoinvointia aiheuttaville tekijöille, jolloin elimistö oppii sietämään näitä tilanteita.

Itse matkustustilanteessa on tärkeää pitää katsekontakti kiinteään ympäristöön (maasto, horisontti), jotta silmien ja tasapainoelimen antama tieto ympäristöstä olisi yhtäpitävää. Matkustettaessa kannattaa välttää lukemista ja videoiden katselua. Etupenkillä istuminen verrattuna auton takapenkkiin on todettu hyödylliseksi. Ajoneuvon ohjaaminen itse aktiivisesti on myös monesti helpompaa kuin kyydissä oleminen.

Lämmin vaatetus ehkäisee kylmettymistä ja siten huonon olon käynnistymistä. Veneessä, laivassa ja lentokoneessa tulee pyrkiä sijoittumaan kulkuneuvon vähiten liikkuvaan osaan, yleensä keskiosaan. Makuuasento on istuma-asentoa parempi. Myös pään tukeminen istuimen selkänojaan vähentää pahoinvoinnin kokemusta.

Raikas ilma ja tuuletus ovat hyväksi, sen sijaan voimakkaat tuoksut voivat altistaa pahoinvoinnille. Raskaita aterioita, kofeiinia, tupakkaa ja alkoholia on syytä välttää sekä ennen matkaa että sen aikana.

Matkalla olemisen tunnelma ja psyykkiset tekijät voivat myös vaikuttaa pahoinvoinnin kokemukseen. Pahoinvointiin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, eikä ainakaan pelotella sillä etukäteen. Kaikilla pitäisi siis olla muutakin ajateltavaa kuin pelkästään sairastumisen odottelu. Myös miellyttävän musiikin kuuntelu saattaa auttaa.

Hankalaksi tiedettyyn matkaan voi varautua myös matkapahoinvointia estävillä lääkkeillä. Lääkehoidon vaikutus on parempi, jos se otetaan ennen matkaa. Reseptivapaasti on saatavilla antihistamiinivalmisteita (esim. meklotsiini tai syklitsiini), jotka olisi hyvä ottaa viimeistään tuntia ennen matkaa.

Matkapahoinvoinnin ehkäisemiseen käytetään myös inkiväärivalmisteita ja akupainantarannekkeita. Niiden tehoa ei ole voitu tutkimuksissa vakuuttavasti osoittaa.

Reseptilääkkeet matkapahoinvointiin

Pitkävaikutteinen skopolamiinilaastari edellyttää lääkärin määräystä. Laastari tulee asettaa 5–6 tuntia ennen matkan alkua tai edellisenä iltana. Vaikutusaika yhdellä laastarilla on 72 tuntia.

Myös suun kautta otettavat metoklopramidi ja proklooriperatsiini ovat reseptilääkkeitä ja teholtaan miedoimpien antihistamiinien tasoisia. Alle 10-vuotiaiden pahoinvointiin ainoa Suomessa rekisteröity lääke on proklooriperatsiini, mutta lääkkeiden tehosta lasten matkapahoinvoinnin hoidossa ei ole luotettavaa tutkimustietoa.