Nenäpolyyppien aiheuttajat

Polyyppi on nenän hyvänlaatuinen limakalvopullistuma. Polyypit voivat olla pieniä ja oireettomia, mutta suurimmillaan ne voivat tukkia sieraimet kokonaan. Polyyppien aiheuttajia on luultavasti useita, mutta varmaa syytä polyyppitaudille ei tiedetä. Astmaatikoilla, kroonista poskiontelotulehdusta sairastavilla ja allergiaan taipuvaisilla ihmisillä on polyyppeja enemmän kuin muilla. Myös perinnölliset tekijät, tupakointi ja muut limakalvoja ärsyttävät ulkoiset tekijät saattavat liittyä polyyppien kehittymiseen. Tauti on yleisempi miehillä kuin naisilla, ja lapsilla se on hyvin harvinainen. Polyypit eivät muutu pahanlaatuisiksi (syöväksi).

Nenäpolyyppien oireet

Nenän tukkoisuus, kirkas nuha, hajuaistin heikentyminen ja päänsärky ovat tavallisia nenäpolyyppien aiheuttamia oireita. Nenäoireet ovat useimmiten molemminpuolisia. Tukkoisuus heikentää unen laatua, aiheuttaa päiväväsymystä ja huonontaa elämänlaatua joskus hyvinkin paljon. Polyyppipotilaiden flunssat kestävät pitkään, ja niihin liittyy usein paksua, pahanhajuista nuhaa ja poskiontelotulehduksia. Joskus pitkä, varrellinen polyyppi ulottuu nenänieluun, jossa se tuntuu ylimääräiseltä limalta ja saattaa aiheuttaa kakomista.

Nenäpolyyppien toteaminen

Lääkäri näkee polyypit katsoessaan nenään. Pienet tai nenän takaosissa olevat polyypit näkyvät ainoastaan erityisen tähystimen avulla. Kookkaat, oireita aiheuttavat polyypit näkyvät hyvin yleislääkärinkin käytössä olevalla otsalampulla. Joskus poskionteloiden röntgenkuvissa näkyy polyyppien aiheuttamaa limakalvokumpuilua. Röntgenkuvan perusteella polyyppeja ei kuitenkaan voida erottaa muusta limakalvoturvotuksesta.

Nenäpolyyppien hoito

Nenäpolyyppien ensisijainen hoito on nenään annosteltava kortisonisuihke. Valmisteiden väliset tehoerot ovat pieniä. Kortisoni hidastaa polyyppien uudelleenkasvua, pienentää niiden kokoa ja vähentää tukkoisuutta, nenän eritystä ja niistämisen tarvetta. Kortisoni ei paranna polyyppitautia, vaan lääkettä joudutaan käyttämään pitkään, jopa vuosikymmeniä. Nenään annosteltavat kortisonilääkkeet imeytyvät muualle elimistöön vain vähän ja ovat turvallisia pitkäänkin käytettyinä. Tavallisin lääkkeen aiheuttama haittavaikutus on nenäverenvuoto, joka yleensä rauhoittuu pitämällä lääkityksessä taukoa tai vaihtamalla valmistetta. Myös lääkkeen oikea annostelutekniikka on hyvä varmistaa. Oikeassa annostelutekniikassa suihkepullon kärki suunnataan sivusuuntaan kohti silmän ulkonurkkaa ja pää on etukenossa asennossa. Näin lääke pääsee tehokkaimmin polyyppien kasvualueelle. Joskus nenän paikallishoitoa tehostetaan annostelemalla nenäkannulliseen suolavettä kortisonia sisältävä astmalääkeampulli muutaman kerran viikossa. Muina päivinä hoitoon käytetään kortisonisuihkeita.

Kortisonia voidaan annostella myös suun kautta tabletteina viikkon kestävänä kuurina. Suun kautta annosteltu kortisoni pienentää polyyppeja tehokkaammin kuin nenään annosteltu ja parantaa usein myös heikentynyttä hajuaistia. Kortisonikuuria ei pitäisi käyttää useammin kuin kerran vuodessa. Muut sairaudet, kuten diabetes, silmänpainetauti tai mahahaava, saattavat estää kortisonitablettien käytön kokonaan.

Monet polyyppipotilaat huuhtelevat nenää nenähuuhtelukannulla. Huuhtelussa käytetty suolavesi ei pienennä polyyppien kokoa, mutta limakalvon puhdistuminen saattaa helpottaa hengitystä ja parantaa oloa. Kostutusta voi tehdä myös ruiskulla tai apteekin valmiilla suolaliuoksilla tai -suihkeilla.

Jos kortisonilääkitys ei pienennä polyyppeja riittävästi, korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäri poistaa ne tähystinten avulla tehtävässä leikkauksessa. Leikkaukset tehdään leikkauslaajuudesta ja potilaan toiveista riippuen joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Leikkaus ei vähennä polyyppien kasvutaipumusta, joten nenään annosteltavaa kortisonilääkitystä on jatkettava myös leikkauksen jälkeen.

Joillekin vaikeaa astmaa ja aktiivista polyyppitautia sairastaville potilaille voidaan aloittaa uudentyyppisiä, pistoksena annosteltavia lääkkeitä, joita kutsutaan biologisiksi lääkkeiksi. Ne ovat toistaiseksi hyvin kalliita, ja hoitopäätökset tehdään tarkkojen kriteerien perusteella. Monet erittäin hankalahoitoista ja aktiivista polyyppitautia sairastavat potilaat ovat saaneet niistä dramaattisen avun. Niiden käyttö yleistynee erityisen hankalassa, vaikeaan astmaan liittyvässä polyyppitaudissa, jonka muu hoito on osoittautunut tehottomaksi. Koska lääkkeet ovat melko uusia, ei tiedetä kuinka kauan niitä täytyy käyttää ja säilyykö niiden teho pitkäaikaiskäytössä.

Nenäpolyyppien ehkäisy

Koska polyyppitaudin syy on toistaiseksi tuntematon, ei sitä osata myöskään tehokkaasti ehkäistä. Säännöllinen nenäkortisonin käyttö on tällä hetkellä paras keino vähentää toistuvia leikkauksia. Polyyppeja ja taudin kehittymisen mekanismeja tutkitaan hyvin aktiivisesti. Kunhan taudin perimmäinen syy opitaan ymmärtämään, on mahdollista kehittää parantavia tai jopa ehkäiseviä hoitomenetelmiä.