Sähköiskuun kuolee Suomessa vuosittain muutama henkilö. Tapaturmat ovat vuosien mittaan Suomessa vähentyneet. Sähkötapaturmien aiheuttamista kuolemista vuodesta 1980 alkaen ks. kuva . Sähkötapaturmat johtuvat yleensä viallisista sähkölaitteesta tai sähkölaitteiden varomattomasta käsittelystä. Salamaniskuun on Suomessa kuollut vuosina 1998–2018 10 henkilöä.
Kuviossa on esitetty vuosittain sähkötapaturmista aiheutuneet kuolemat Suomessa vuosina 1980-2019. Suuri osa kuolemaan johtaneista tapaturmista olisi ollut vältettävissä vikavirtasuojauksella. Vikavirtasuoja katkaisee lähes välittömästi sähkönsyötön vikatapauksessa, jossa henkilö koskee jännitteiseen osaan niin että hänen kauttaan kulkee vaarallinen sähkövirta. Kuvio on suomennettu artikkelista Linja-aho V. Fatal electrical accidents in Finland 1980–2019 – trends and reducing measures. International Journal of Occupational and Environmental Safety, 2020:4(2):37–47.
Sähkövirta voi aiheuttaa vammoja siten, että kehon läpi kulkeva virta lämmittää kudoksia tai virta vaikuttaa kehon sähköisiin toimintoihin erityisesti sydämessä ja aivoissa (ks. taulukko Sähkön vaikutus elimistössä riippuu kudoksiin siirtyvän sähk). Sähkövirran aiheuttamat lihaskouristukset voivat aiheuttaa kaatumisen ja sen myötä vammautumisen. Sähköiskuun liittyvä valokaari voi aiheuttaa palovammoja. Salamaniskun synnyttämä äkillinen paineaalto voi johtaa esimerkiksi tärykalvon repeämiseen, ja sinkoutuminen paineaallon johdosta voi aiheuttaa murtumia.
Sähkövirta edellyttää aina yhteyttä korkeamman ja matalamman jännitteen välillä. Sähkövamma syntyy kehon tai sen osan toimiessa tällaisena yhteytenä. Yhteyden syntymiseksi on oltava kosketus verkkovirtaan, korkeajännitejohtoon tai salamaan ja samanaikaisesti matalampaan jännitteeseen, yleensä maahan. Kosteus parantaa sähkönjohtavuutta; siksi erityisesti kosteissa tiloissa verkkovirrasta saatu sähköisku tuottaa suuremman virtauksen kehon läpi ja siten suuremmat vauriot kuin esimerkiksi kuivan käden kautta johtuva verkkovirta. Pelkästä taskulamppuparistosta tai hienoelektroniikan laitteesta, jossa jännite on 5–9 volttia, ei lyhyessä altistuksessa muodostu kosteallekaan iholle vaurioittavaa virtaa.
Sähköiskussa voimakas virtaus kehon läpi voi aiheuttaa sydämen sähköisen toiminnan häiriytymisen ja sydänpysähdyksen. Sydämeen kohdistuvasta sähköiskusta voi seurata myös sydänlihaksen vaurioitumista. Sähkövirta kulkee sydämen kautta, kun se johtuu esimerkiksi kädestä käteen tai kädestä jalkoihin. Aivojen hengityskeskuksen läpi kulkeva sähkövirta taas voi lamauttaa keskuksen ja aiheuttaa hengityspysähdyksen. Myös muut mahdolliset hermokudosvauriot ovat mahdollisia.
Kehossa sähkövirta voi aiheuttaa palovammoja, sisäelinvammoja ja verenkiertohäiriöitä. Sähkövirta aiheuttaa lihaksessa supistuksen, ja voimakas sähköisku tästä seuraavine lihaskouristuksineen voi aiheuttaa lihastuhoa. Vaikeimmillaan sähköiskun seurauksena voi kehittyä hankalia monielinvammoja. Vaihtovirta on yleensä tasavirtaa vaarallisempi samoilla jänniteluvuilla, mutta vammojen kannalta oleellista on virran voimakkuus. Jos sähköiskun seurauksena putoaa korkealta, putoaminen voi aiheuttaa lisävammoja.
Pään tai kaulan alueen sähkövammoista voi pitkänkin ajan, jopa kolmen vuoden kuluessa, olla seurauksena mykiön eli silmän linssin samentumista (harmaakaihi).
| Virran voimakkuus (mA=milliampeeri) | Vaikutus |
|---|---|
| 1 mA | Ei juuri tunnettavissa, mahdollisesti pistelevä tunne |
| 3–5 mA | Lapsi pystyy itse irrottautumaan sähkövirrasta |
| 6–9 mA | Aikuinen pystyy itse irrottautumaan sähkövirrasta |
| 16–20 mA | Lihasten kouristelu |
| 20–50 mA | Hengityslihasten lamautuminen (hengityspysähdys) |
| 50–100 mA | Sydämen kammiovärinä |
| Yli 2 A | Sydämen sähköinen toiminta pysähtyy |
| 10–20 A | Yleinen taloussähkön sulakkeiden kestokyky |
Ensiapu
Sähkö katkaistaan joko irrottamalla pistoke tai katkaisemalla päävirta sähkötaulusta. Ellei tämä ole mahdollista, sähköiskun saanut tulee pikimmiten irrottaa virrasta kuitenkin varoen, ettei auttaja itse saa sähköiskua. Auttaja voi eristää itsensä esimerkiksi kumikäsineillä ja kumijalkineilla.
Jos sähkötapaturman uhri on tajuton, toimitaan kuten hätäensiaputilanteessa (ks. Toiminta ensiaputilanteissa): soita hätänumeroon 112 ja huolehdi hengityksestä ja sydämen toiminnasta.
Milloin hoitoon?
Soita välittömästi numeroon 112, jos kyseessä on
- suurjännitevamma
- salamanisku
- tapahtuma, johon on liittynyt tajunnanmenetys
- iholla näkyvät palovammat
- tilanne, johon liittyy muita oireita (esimerkiksi rintakipu, huonovointisuus, huimaus)
- lapsi
Päivystykseen ei tarvitse lähteä, jos
- kyseessä on aikuisen kuivan ihon hetkellinen kontakti kotitalousverkkoon tai muuhun pienjännitteeseen ilman tajunnanmenetystä, eikä tapahtuman jälkeen ole selkeitä oireita eikä ihon vauriota.
Sähkön aiheuttamien vammojen ehkäisy
Verkkovirran aiheuttamia tapaturmia voidaan ehkäistä parantamalla turvallisuuskulttuuria ja suojalaitteita. Uusissa asuinkiinteistöjen sähköasennuksissa vaaditaan esimerkiksi vikavirtasuojien käyttöä pistorasioiden ja valaisinten syötössä. Vikavirtasuoja katkaisee lähes välittömästi sähkönsyötön vikatapauksessa, jossa henkilö koskee jännitteiseen osaan niin että hänen kauttaan kulkee vaarallinen sähkövirta. Toimintakuntoinen vikavirtasuoja estää lähes kaikki tyypilliset kuolemaan johtaneet kodin sähkötapaturmat.
Vialliseksi epäilty sähkölaite tai pistorasia tulee poistaa käytöstä tai irrottaa sähköverkosta, kunnes sähköalan ammattilainen on sen tarkastanut.
Kirjallisuutta
- Alakare J. Sähkövammat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.2.2024.
- Silfvast T. Salamanisku. Akuuttihoito-opas [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 23.5.2018.
- Linja-aho V. Fatal electrical accidents in Finland 1980–2019 – trends and reducing measures. International Journal of Occupational and Environmental Safety, 2020:4(2):37–47
- Daley B. Electrical Injuries. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 26.5.2021.
