Sähköiskuun kuolee Suomessa vuosittain muutama henkilö. Tapaturmat ovat vuosien mittaan Suomessa vähentyneet (kuva ). Sähkötapaturmat johtuvat yleensä viallisista sähkölaitteista tai sähkölaitteiden varomattomasta käsittelystä. Salamaniskuun on Suomessa kuollut vuosina 1998–2018 yhteensä 10 henkilöä.

Sähkövirta voi aiheuttaa vammoja siten, että kehon läpi kulkeva virta lämmittää kudoksia tai vaikuttaa kehon sähköisiin toimintoihin erityisesti sydämessä ja aivoissa (taulukko Sähkön vaikutus elimistössä riippuu kudoksiin siirtyvän sähk). Mitä korkeampi jännite ja voimakkaampi sähkövirta, sitä suurempi riski on vakaville vammoille. Pienjännitteiset sähköiskut ovat yleensä vaarattomia: lähes neljännes tanskalaisista sähköasentajista koki yhden tai useamman sähköiskun 26 viikon seuranta-aikana, mutta suurinta osaa iskuista ei pidetty vakavina, ja niillä oli vain vähäisiä välittömiä seurauksia. Kun jännite kasvaa, sähkövirta pystyy kulkemaan helpommin kehon läpi, ja sen voimakkuus lisääntyy. Suuremmissa jännitteissä virta voi aiheuttaa vakavampia seurauksia, kuten lihaskouristuksia, mitkä edelleen voivat aiheuttaa esimerkiksi kaatumisen ja sen myötä vammautumisen. Sähköiskuun liittyvä valokaari voi aiheuttaa palovammoja. Salamaniskun synnyttämä äkillinen paineaalto voi johtaa esimerkiksi tärykalvon repeämiseen, ja paineaallon aiheuttama sinkoutuminen voi aiheuttaa murtumia.

Sähkövirta edellyttää aina yhteyttä korkeamman ja matalamman jännitteen välillä. Sähkövamma syntyy kehon tai sen osan toimiessa tällaisena yhteytenä. Yhteyden syntymiseksi on oltava kosketuksissa verkkovirtaan, korkeajännitejohtoon tai salamaan ja samanaikaisesti matalampaan jännitteeseen, yleensä maahan. Kosteus parantaa sähkönjohtavuutta; siksi erityisesti kosteissa tiloissa verkkovirrasta saatu sähköisku tuottaa suuremman virtauksen kehon läpi ja siten suuremmat vauriot kuin esimerkiksi kuivan käden kautta johtuva verkkovirta. Pelkästä taskulamppuparistosta tai hienoelektroniikan laitteesta, jossa jännite on 5–9 volttia, ei lyhyessä altistuksessa muodostu kosteallekaan iholle vaurioittavaa virtaa.

Sähköiskussa voimakas virtaus kehon läpi voi aiheuttaa sydämen sähköisen toiminnan häiriytymisen, mikä voi johtaa elottomuuteen. Sydämeen kohdistuvasta sähköiskusta voi seurata myös sydänlihaksen vaurioitumista. Sähkövirta kulkee sydämen kautta, kun se johtuu esimerkiksi kädestä käteen tai kädestä jalkoihin. Aivojen hengityskeskuksen läpi kulkeva sähkövirta taas voi lamauttaa keskuksen ja aiheuttaa hengityspysähdyksen. Myös muut hermokudosvauriot ovat mahdollisia.

Kehossa sähkövirta voi aiheuttaa palovammoja, sisäelinvammoja ja verenkiertohäiriöitä. Sähkövirta aiheuttaa lihaksessa supistuksen, ja voimakkaan sähköiskun aiheuttamat lihaskouristukset voivat aiheuttaa lihastuhoa. Vaikeimmillaan sähköiskun seurauksena voi kehittyä hankalia monielinvammoja. Vaihtovirta on yleensä tasavirtaa vaarallisempi samoilla jänniteluvuilla, mutta vammojen kannalta oleellista on virran voimakkuus. Jos sähköiskun seurauksena putoaa korkealta, putoaminen voi aiheuttaa lisävammoja.

Pään tai kaulan alueen sähkövammoista voi pitkänkin ajan, jopa kolmen vuoden kuluessa, olla seurauksena mykiön eli silmän linssin samentumista (harmaakaihi).

Päivystykseen ei tarvitse lähteä, jos

• kyseessä on aikuisen kuivan ihon hetkellinen kontakti kotitalousverkkoon tai muuhun pienjännitteeseen ilman tajunnanmenetystä, eikä tapahtuman jälkeen ole selkeitä oireita eikä ihon vauriota.

Työhön liittyvissä sähkötapaturmissa sähköiskusta tulee ilmoittaa heti työnantajalle ja toimia työpaikan käytäntöjen mukaan sekä tarvittaessa hakeutua työterveyshuoltoon arvioitavaksi.