Virtsaummen syyt ja oireet
Virtsaumpi on eturauhasen ja pidemmän virtsaputken vuoksi miehillä yli kymmenen kertaa tavallisempi kuin naisilla esiintyvä virtsaumpi. Virtsan tulemisen voi estää mekaaninen syy, joista yleisin on eturauhasen liikakasvu. Harvinaisempia syitä ovat kasvaimet, virtsaputken kivet tai verihyytymä sekä rakon tai virtsaputken vamma, kureuma tai tulehdus. Jopa hankala ummetus voi estää myös virtsaamista. Hermostoperäinen virtsaumpi voi olla seurausta selkäytimen vaurioitumisesta vamman, välilevypullistuman tai hermoston sairauden vuoksi. Myös leikkauksen jälkitila, alkoholin tai lääkkeiden (esimerkiksi monet antihistamiinit, psyykenlääkkeet, astmalääkkeet) käyttö, jännittäminen tai stressi voivat olla syynä virtsaamisen vaikeuteen. Äkillisesti kehittyneen virtsaummen syy on yleensä helposti tunnistettavissa. Pitkään jatkuneessa virtsaummessa voi esiintyä täyttyneen rakon ylivuotona virtsan karkaamista, vaikka rakko ei tyhjenekään.
Äkillinen virtsaumpi on yleensä kivulias, paitsi hermostoperäinen virtsaumpi, joka usein on kivuton. Vähitellen kehittyneessä virtsaummessa rakon seinämän hermot turtuvat ja virtsapakko ei ole niin sietämätön. Molemmissa tapauksissa on vaarana, että munuaiset vaurioituvat.
Nimensä mukaisesti virtsaumpi eroaa siitä, että virtsaa ei potilaan kuivumisen tai munuaisten toiminnan häiriintymisen vuoksi erity lainkaan.
Itsehoito
Jos virtsaumpi liittyy selvästi jännittämiseen tai stressiin, voi riittää tilanteen rauhoittaminen ja virtsaaminen kiireettömissä olosuhteissa, jolloin lantion pohjan ja virtsarakon kaulan lihakset rentoutuvat ja virtsa pääsee tulemaan. Alkoholin tai lääkkeiden aiheuttaman virtsaummen laukeamiseen voi riittää odottelu, jolloin aineiden vaikutus vähenee ja virtsa pääsee tulemaan.
Milloin hoitoon?
Hoitoon tulee aina lähteä, jos virtsaaminen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut 6–8 tuntiin selvästä virtsaamistarpeesta huolimatta. Helpottavana toimenpiteenä rakko yleensä aina tyhjennetään katetria käyttäen. Lisäksi selvitetään virtsaummen syy.
Äkillisessä virtsaummessa kertatyhjennys katetrilla saattaa riittää ummen hoitamiseksi. Pitkäaikaisessa ummessa voi olla tarpeen asettaa rakkoon pysyvämpi katetri, jos rakko on venyttynyt niin, ettei pysty enää tyhjentymään. Muu hoito riippuu virtsaummen perussyystä.
Virtsan tulon loppuminen ilman virtsaummen oireita on aina selvitettävä kiireellisesti.
Voit myös tehdä oirearvion, jos sinulla on virtsaamiseen liittyviä oireita, kuten virtsaamisvaikeuksia, kirvelyä virtsatessa, lisääntynyttä virtsaamistarvetta tai virtsan pidätysvaikeuksia. Voit täyttää oirearvion myös, jos sinulla on muita oireita, jotka liittyvät kivesten, eturauhasen tai siittimen alueelle. Oirearvio on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille miehille. Alle 15-vuotiaille tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen tekemä arvio oireiden laadusta ja hoidosta. Oirearvio auttaa sinua arvioimaan, millaista hoitoa tarvitset oireeseesi. Oirearvion tuloksena saat itsehoito-ohjeen tai ohjeen siitä, miten ja milloin hakeutua vastaanotolle.
Ehkäisy
Henkilöiden, joilla on eturauhasen liikakasvun aiheuttamia oireita, tulee välttää liiallista alkoholin, erityisesti oluen, käyttöä. Eturauhasen liikakasvun hoitoa kannattaa harkita, jos sen aiheuttamana on ajoittain vaikeuksia saada virtsatuksi.
Kirjallisuutta
- Tammela T. Virtsaumpi, hemotamponaatio ja virtsarakon katetrointi. Kirjassa Taari K, Aaltomaa S, Nurmi M, Parpala T, Tammela T (toim.). Urologia. Kustannus Oy Duodecim 2013.
- Tammela T. Virtsaumpi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.6.2019.
- Acute urinary retention in men. DynaMed Plus (Internet, vaatii käyttäjätunnuksen). Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995– . Record No. 114581 (päivitetty 3.5.2018, luettu 10.3.2022).