Murrosiän normaali aikataulu

Rintojen koon kasvu on ensimmäinen merkki tytön murrosiän käynnistymisestä. Useimmilla tytöillä rintarauhasen kehitys alkaa 8–13 vuoden iässä, mutta murrosiän ajoitukseen liittyy laajaa yksilöllistä vaihtelua. Rinnan kehityksen alkuvaihetta kutsutaan nuppuasteeksi. Rinnat kehittyvät usein eri tahtia, ja tällöin niissä voi olla selvää kokoeroa, joka tasoittuu kasvun myötä. Lisäksi rinnat saattavat tuntua kipeiltä, ja rauhaskudoksen voi aluksi tuntea niissä kovempana nappulana. Rintojen koon kasvu loppuu 3–5 vuoden kuluttua alkamisestaan. Häpykarvoitus ilmaantuu yleensä rintojen kasvun alettua, mutta hento häpykarvoitus voi ilmaantua myös ennen rintojen kehitystä.

Kasvun kiihtyminen alkaa yleensä samoihin aikoihin kuin rinnat alkavat kasvaa, joten tyttöjen kasvupyrähdys ajoittuu huomattavasti poikia aiemmaksi. Murrosiän pituuskasvu on kolmivaiheinen. Alkumurrosiän hitaan kasvun jälkeen seuraa noin kaksi vuotta kestävä kasvupyrähdys, jonka jälkeen kasvu jälleen hidastuu ja lopulta päättyy. Kasvupyrähdyksen huippu ajoittuu keskimäärin 1–2 vuoden päähän murrosiän alkamisesta, ja ensimmäiset kuukautiset ilmaantuvat yleensä 2,5–4,5 vuoden kuluttua murrosiän alkamisesta. Kuukautisten alku ajoittuu yleensä kasvupyrähdyksen jälkeiseen kasvun hidastumisen vaiheeseen. Pituuskasvua on tällöin jäljellä keskimäärin 2–9 senttiä.

Viimeisten vuosikymmenten aikana tyttöjen keskimääräinen murrosiän alku on aikaistunut länsimaissa noin ½–1 vuodella. Tarkkaa syytä tälle ilmiölle ei tiedetä.

Viivästynyt murrosikä

Tytöillä murrosikä on viivästynyt, jos rintojen kehitys ei ole alkanut 13 vuoden ikään mennessä tai kuukautiset 15,5 vuoden ikään mennessä. Tämä on melko harvinaista, mutta useimmiten peritty ominaisuus, jolloin myös jommallakummalla vanhemmista on ollut myöhäinen murrosiän aikataulu. Tytön viivästynyt murrosikä edellyttää kuitenkin aina lääkärin lisätutkimuksia.

Murrosiän kehitystä voivat viivästyttää monet pitkäaikais- ja etenkin ravinnon imeytymiseen vaikuttavat suolistosairaudet tai syömishäiriöt. Hormonia tuottavien elinten sairaudet tai kromosomipoikkeavuudet (esim. Turnerin oireyhtymä) ovat harvinaisia syitä viiveiselle murrosiälle.

Milloin hoitoon viivästyneen murrosiän vuoksi?

Jos murrosikä ei käynnisty lainkaan tai käynnistyy normaalisti, mutta ei etene tai kuukautiskierto ei käynnisty, tai jos taustatekijänä on keskushermostoon kohdistunut vamma tai aiemmat syöpähoidot, tulee tilanne tutkia lasten hormonisairauksiin perehtyneen lääkärin vastaanotolla.

Jos murrosiän viivästymisen syynä on pysyvä hormonitoiminnan poikkeavuus, murrosikä saadaan aikaiseksi yleensä iholle annosteltavalla estrogeenivalmisteella. Myöhemmin hoitoon lisätään keltarauhashormoni, jotta saadaan aikaan normaali kuukautisvuoto.

Varhainen murrosikä

Tytöillä varhain ilmenevät murrosiän merkit ovat melko yleisiä. Toisen tai molempien rintojen kasvua nuppuasteelle saattaa esiintyä jo alle kouluikäisilläkin. Jos pituuskasvun kiihtymistä tai muita murrosiän merkkejä, kuten häpy- tai kainalokarvoitusta tai ihon rasvoittumista, ei ole havaittavissa, tilannetta voidaan useimmiten rauhassa seurata. Syynä on yleensä joko hyvänlaatuinen tuntemattomasta syystä johtuva rintarauhasen koon kasvu tai harmiton lisämunuaisen hormonitoiminnan varhainen aktivoituminen.

Milloin hoitoon varhaisen murrosiän vuoksi?

Jos herää epäily varsinaisesta murrosiän kehityksestä ennen kahdeksaa ikävuotta (tai ennen seitsemää, jos vanhempi on ollut varhainen kypsyjä), on hyvä tehdä lastenlääkärin nopea tilannearvio. Useimmiten syytä varhaiseen kehittymiseen ei kuitenkaan löydy.

Ennenaikaista murrosikää voidaan jarruttaa pistettävällä lääkkeellä, etenkin, jos murrosikä käynnistyy hyvin varhain tai jos luustoiän ja senhetkisen kasvun perusteella aikuispituusennuste uhkaa jäädä selvästi lyhyeksi. Joskus hoitoon päädytään psykososiaalisten syiden takia, mutta harkinta hoidon aloituksesta tehdään aina yksilöllisesti.