Päihteiden väärinkäytöstä tai päihderiippuvuudesta kärsivä henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan sairaalahoitoon mielenterveyslain, päihdehuoltolain tai lastensuojelulain perusteella. Lainsäädännön tarkoituksena on turvata päihdepotilaalle tarvittava hoito silloin, kun hän välittömästi vaarantaa terveytensä päihteiden käyttöön liittyvän sairauden tai mielenterveyden häiriön vuoksi.

Tahdosta riippumattoman hoidon perusteet

Mielenterveyslain perusteella täysi-ikäinen päihteitä käyttävä henkilö voidaan toimittaa, ottaa ja määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon ainoastaan, jos hän kärsii päihteiden käytön ohella samanaikaisesti myös mielisairaudesta eli psykoottisesta sairaustilasta (ks. Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito).

Alaikäinen vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivä päihteitä käyttävä henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon, vaikka hänen vakava mielenterveyshäiriönsä ei olisi luonteeltaan psykoottinen. Alaikäisten kohdalla vaikea päihdehäiriö tulkitaan Suomessa vakavaksi mielenterveyden häiriöksi, ja se on siten mielenterveyslain mahdollistama peruste alaikäisen tahdosta riippumattomalle hoidolle. Lastensuojelulain mukaan alaikäinen otetaan huostaan tai sijoitukseen, jos hän esimerkiksi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä ja muut tukitoimet eivät riitä.

Päihdehuoltolain perusteella täysi-ikäisen päihteitä käyttävän henkilön tahdosta riippumattomaan sairaalahoitoon toimittamisen syynä voi olla terveysvaara. Terveysvaarassa henkilö on välittömässä hengenvaarassa tai saamassa päihteiden jatkuvan käytön vuoksi kiireellistä hoitoa vaativan vakavan terveydellisen vaurion. Tällainen vakava vaurio voi olla esimerkiksi suonensisäisiä huumeita käyttävän henkilön sepsis tai sydänläppien tulehdus. Terveysvaaran takia tapahtuva tahdosta riippumaton hoitoon toimittaminen edellyttää lääkärinlausuntoa, jonka voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Päätöksen hoitoon otosta tekee lausunnon perusteella sairaalan ylilääkäri tai terveyskeskuksen vastaava lääkäri. Hoito voi kestää korkeintaan viisi vuorokautta.

Terveysvaaran perusteella tapahtuva tahdosta riippumaton hoito ei ole päihdehäiriön hoitoa, vaan hoidossa on kyse päihdehäiriöön liittyvän henkeä uhkaavan lisätaudin hoidosta. Varsinaista päihdehoitoa ei Suomessa voida toteuttaa aikuisen potilaan tahdosta riippumatta.

Milloin lääkäriin?

Jokainen, joka epäilee, että päihteitä käyttävä henkilö on samanaikaisesti mielisairas tai hengenvaarassa päihteiden käytöstä johtuvan välittömän terveysvaaran vuoksi, voi ottaa yhteyttä hätäkeskukseen lääkärin arvion ja tarpeellisen hoidon järjestämiseksi. Jos päihteitä käyttävä henkilö on vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivä alaikäinen, yhteydenotto hätäkeskukseen ja sosiaalipäivystykseen on välttämätöntä.

Kirjallisuutta

  1. Levola J, Häkkinen M, Sailas E, Niemelä S. Tahdosta riippumattoman päihdehoidon hyödyt ja haitat tulee punnita. Suom Lääkäril 2023;81:e35461 (s. 642).
  2. Perälä R, Kuussaari K, Partanen A. Tahdosta riippumaton päihdehoito Pohjoismaissa, Englannissa ja Hollannissa. Selvitys hoitoa taustoittavasta lainsäädännöstä, hoidon periaatteista ja tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 36/2022.