Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä. Se on koko nivelen sairaus, joka voi aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa kuin nivelkapselissakin. Nivelrikolle tyypillistä on rustopinnan vaurioituminen ja nivelruston osittainen häviäminen nivelpinnoilta (kuva ). Nivelkapselissa voi olla liikakasvua ja tulehdusmuutoksia.

Nivelrikon syyt

Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä. Nivelrikossa ruston tuhoutuminen saa ylivallan rustoa korjaavista tekijöistä. Vaurioitunut nivelrustokudos ei parane ennalleen ja muutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa.

Nivelrikon vaaratekijät

Tunnetut vaaratekijät ovat ikääntyminen, perimä ja alaraajojen nivelissä ylipaino. Nivelrikon taustalla saattaa olla useita altistavia geenejä. Nivelrusto saattaa vaurioitua myös nivelvammoissa ja niiden jälkeisestä nivelen epävakaudesta, virheasennoista sekä liian raskaasta liikunnasta ja työstä.

Nivelrikon oireet

Nivelrikkokipu on jomottavaa, ja se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa, mutta sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä. Kipu on varsin paikallista, mutta voi esimerkiksi lonkasta säteillä polveen ja päinvastoin. Kivun voimakkuus ja nivelrikon röntgenkuvassa näkyvä vaikeusaste eivät aina ole suhteessa keskenään: kuvassa voi näkyä paljon muutoksia, vaikka oireita on vähän, tai päinvastoin. Nivelessä on usein aamu- ja liikkeellelähtöjäykkyyttä. Alaraajan nivelrikossa kävely sekä tasamaalla että rapuissa vaikeutuu. Esimerkiksi tuolista, sängystä, WC-istuimelta ja autosta seisomaan nousu tai päinvastoin istumaan laskeutuminen on hankalaa. Pitkälle ehtineessä nivelrikossa sukkien, housujen ja kenkien pukeminen ja varpaankynsien leikkaaminen voi vaikeutua.

Nivelrikon itsehoito

Ylipainoisen potilaan, jolla on alaraajan nivelrikko, on erittäin tärkeää laihduttaa. Pelkkä painonpudotus yleensä lievittää alaraajanivelen kuormituskipua, ja se voi myös vähentää jäljellä olevan nivelruston rappeutumista. Nivelrikkopotilas voi tarvita ruokavalioneuvontaa. Ks. myös Reumaliiton sivusto Nivelrikko ja ravinto.

Akuutissa kipuvaiheessa paikallinen noin 10 minuutin kestoinen nivelen kylmähoito saattaa ainakin lyhytaikaisesti vähentää turvotusta ja kipua sekä parantaa nivelen liikkuvuutta. Kylmäpakkausta ei saa asettaa suoraan iholle vaan välissä on hyvä olla esimerkiksi pyyhe. Hyvällä lihasten kunnolla voidaan merkittävästi lieventää nivelrikkoon liittyviä vaivoja.

Harjoitteluun vaikuttavat merkittävästi potilaan ikä, nivelrikon oireet ja aste, muut sairaudet ja liikkumiskyky. Kipua ja niveloireita lisäävää toistuvaa iskutyyppistä liikuntaa tulee välttää. Suositeltavia yleiskunnon harjoitusmuotoja ovat kävely, pyöräily, vesivoimistelu ja hiihto. Ylipainoiselle nivelrikkopotilaalle tärkeimmät asiat ovat vähäenerginen ruokavalio ja harjoittelu. Laihtuminen yleensä lievittää kipua ja parantaa alaraajan nivelrikkoa potevan henkilön toimintakykyä.

Nivelrikkopotilaan liike- ja liikuntaharjoittelu jaetaan nivelten liikkuvuusharjoituksiin, lihasvenytyksiin, lihasvoimaharjoitteluun ja yleiskuntoharjoitteluun. Harjoittelun ohjauksessa tarvitaan useimmiten paria kolmea fysioterapeutilla käyntiä. Harjoittelun on oltava säännöllistä, pitkäkestoista ja jatkuvaa. Esimerkiksi polvinivelrikossa harjoittelun on kestettävä vähintään kahdeksan viikkoa ennen kuin sen hyödyt ilmenevät. Harjoituksia voi tehdä yksin tai ryhmässä. Käden nivelrikossa voit hyödyntää seuraavia ohjeita Käden harjoitusohjeet.

Nivelrikossa vahvistetaan kaikkia raajan päälihasryhmiä. Liikkuvuusharjoittelussa lihasta venytetään tasaisesti vastuksen tunteeseen saakka, yksi venytys päälihasryhmää kohden. Venytys pidetään 5–15 sekuntia ja toistetaan kerran päivässä. Nivelten liikkuvuutta lisätään viemällä venytys täyteen liikelaajuuteen, 3–5 venytystä päälihasryhmää kohden. Venytys pidetään 20–30 sekuntia, ja venyttely toistetaan 3–5 kertaa viikossa.

Nivelten tukina voidaan käyttää joko jäykkiä tai elastisesta materiaalista (esimerkiksi neopreeni) valmistettuja tukia. Jäykkiä tukia käytetään ensisijaisesti epävakaassa nivelessä. Polvinivelrikossa voidaan käyttää mekaanisesti vaurioituneiden nivelpintojen kuormitusta keventävää polvitukea, joka voi parantaa myös polven liikkuvuutta. Polvituen kuormitusta vähentävä vaikutus voi hidastaa nivelrikon etenemistä.

Alaraajojen nivelrikossa keppi, kyynärsauvat ja kävelyteline helpottavat liikkumista. Kävelykeppiä ja kyynärsauvaa pidetään kipeän nivelen vastakkaisella puolella. Pukeutumisen apuvälineinä voidaan käyttää tarttumapihtiä, sukanvetolaitetta ja pitkävartista kenkälusikkaa.

Nivelrikon ensisijainen lääke turvallisuutensa takia on parasetamoli 500–1 000 milligrammaa 1–3 kertaa vuorokaudessa. Paikallisesti käytettäviä, ihon kautta imeytyviä ja ilman reseptiä apteekista saatavia tulehduskipulääkegeelejä voidaan käyttää lievän nivelrikkokivun hoitoon. Jos parasetamolin ja kipugeelin teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin.

Milloin hoitoon?

Kun nivelkipu häiritsee merkittävästi liikkumista, päivittäisiä toimia ja työtä tai nivelessä on leposärkyä eikä parasetamolilääkitys enää auta, on syytä hakeutua lääkärille. Tutkimuksista lääkärin kliininen tutkimus on tärkein. Röntgentutkimus on erityistutkimuksista yleensä riittävä eikä nivelrikon diagnostiikassa esimerkiksi magneettitutkimusta juurikaan tarvita. Nivelrikko ilmenee röntgenkuvassa nivelraon kaventumisena, ja usein voidaan nähdä myös rustonalaisen luun kalkkeutumista, onteloitumista ja luu-ulokkeita. Verikokeilla ja nivelnestetutkimuksilla ei ole merkitystä diagnostiikassa eikä seurannassa, mutta esimerkiksi nivelreuman erotusdiagnostiikassa ne voivat olla tarpeen.

Nivelrikon hoito

TENS (transkutaaninen neurostimulaatio) ja akupunktio saattavat lyhytaikaisesti vähentää nivelkipua ja parantaa toimintakykyä.

Nivelrikkoon ei ole parantavaa tai taudin etenemistä hidastavaa lääkehoitoa. Kipulääkkeitä käytetään kivun lievitykseen. Jos parasetamolin teho ei riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin. Paikallisesti käytettäviä ihon kautta imeytyviä tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää nivelrikkokivun hoitoon yksinään tai muun hoidon lisänä. Suun kautta käytettävien tulehduskipulääkkeiden kipua lievittävässä tehossa ei ole tutkimuksissa todettu olevan eroja. Tämä ei kuitenkaan sulje pois potilaskohtaisia eroja eri tulehduskipulääkkeiden välillä.

Nivelen sisäisesti annettu hyaluronaattiruiske lievittää polvinivelrikkoon liittyvää kipua hieman lumelääkettä tehokkaammin. Tulehdusvaiheessa niveleen annettu glukokortikoidihoito yleensä lievittää nivelrikkokipua ja tulehdusreaktiota. Glukokortikoidiruiskeilla ei näytä olevan vaikutusta nivelrikon etenemiseen kahden vuoden seuranta-aikana.

Jos nivelrikkokipu ei ole muutoin hallittavissa, niveleen on kehittynyt merkittävä liikerajoitus tai virheasento tai potilaan kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista on olennaisesti huonontunut nivelrikon takia, tehdään tekonivelleikkaus yksilöllisen harkinnan mukaisesti.

Nivelrikon ehkäisy

Kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti lapsuus- ja kasvuiässä tulee harrastaa kohtuullista säännöllistä liikuntaa ja pitää paino normaalina. Esimerkiksi noin viiden kilon laihtuminen vähentää oireisen polvinivelrikon ilmaantumisriskiä naisilla noin 50 %:lla. Tapaturmien ehkäisy vähentää nivelrikon vaaraa. Niveliin kohdistuvaa raskasta kuormitusta, kuten toistuvaa kyykistelyä, nivelen ääriasentoja ja hyvin raskaiden taakkojen nostamista kannattaa välttää. Nivelen vakautta vähentävät vammat on hoidettava hyvin. Ehkäisy on erityisen tärkeää niillä henkilöillä, joilla on useita vaaratekijöitä.