Yleistä pölypunkeista
Tavallisimmat kodeissamme esiintyvät pölypunkkilajit ovat Dermatophagoides pteronyssinus ja D. farinae. Pölypunkit kuuluvat hämähäkkieläimiin. Ne ovat paljain silmin näkymättömiä, läpikuultavia, 0,2–0,3 mm pituisia eliöitä (kuva ). Ne tarvitsevat elääkseen riittävästi lämpöä (mielellään +25 °C tai enemmän) ja kosteutta (suhteellinen kosteus yli 50 %) sekä sopivaa ruokaa, kuten ihmisen ihon pinnalta irtoavia kuolleita ihosoluja. Pölypunkille otollisin elinympäristö löytyy vuoteista. Hyönteistutkijoiden mukaan pölypunkkeja on kuitenkin nykyisin vain vähän suomalaisissa kodeissa. Syy pölypunkkien vähenemiseen ei ole selvä, joskin esimerkiksi pölypunkille liian kuivaa sisäilmaa on arveltu selittäväksi tekijäksi.
Pölypunkki suurennettuna. Pölypunkin pituus on vain 0,2–0,3 mm, minkä vuoksi sitä ei näe paljaalla silmällä.
Allerginen herkistyminen pölypunkille
Pölypunkille voi kehittyä IgE-välitteinen eli atooppinen herkistyminen, jota tutkitaan ihopistokokeella tai mittaamalla seerumin IgE-vasta-ainetaso pölypunkkia kohtaan. Herkistymistä aiheuttavia rakenteita on todettu pölypunkin tukirangassa ja pölypunkin ulosteiden sisältämissä suolistoentsyymeissä. Pölypunkille herkistyminen on tavallisinta allergista astmaa, allergista nuhaa tai atooppista ihottumaa sairastavilla. Usein pölypunkkiherkistyminen kertoo vain atooppisesta taipumuksesta, eikä pölypunkille altistuminen suoranaisesti aiheuta tai vaikeuta atooppisen sairauden oirekuvaa. Joidenkin herkistyneiden potilaiden kohdalla pölypunkki saattaa kuitenkin olla merkittävässä määrin mukana aiheuttamassa oireita. Tällöin yhtenä oireita lievittävänä hoitona voidaan käyttää siedätyshoitoa pölypunkille.
Pölypunkkisiivous lienee turhaa
Perinteisesti pölypunkkien määrää on kehotettu vähentämään vuoteen imuroinnilla ja liinavaatteiden, tyynyjen ja peitteiden pesulla 60 asteessa viikoittain sekä viemällä tyynyt, peitteet ja patjat talvella ulos vähintään –18 celsiusasteen pakkaseen tai panemalla ne pakastimeen tai kuumentamalla ne saunassa 60-asteisiksi vähintään tunnin ajaksi pari kertaa vuodessa. Pölypunkeista ei kuitenkaan ole haittaa niille herkistymättömille ihmisille. Herkistyneiden keskuudessakin ne aiheuttavat harvoin merkittäviä oireita. Koska pölypunkit ovat käyneet suomalaisissa kodeissa harvinaisiksi, raskaat siivoustoimet niiden vähentämiseksi lienevät turhia.
Kirjallisuutta
- Agache I, Lau S, Akdis CA, ym. EAACI Guidelines on Allergen Immunotherapy: House dustmite‐driven allergic asthma. Allergy 2019;74:855-73.
