Aiheuttajat

Ohut ja läpikuultava tärykalvo erottaa korvakäytävän ja välikorvan. Suppilomainen tärykalvo välittää äänet välikorvaan ja voimistaa niitä. Tärykalvo rikkoutuu suhteellisen helposti paineen vaikutuksesta. Jo kova isku suoraan korvalle voi halkaista tärykalvon. Epäonnistunut uimahyppy, jossa korva iskeytyy veteen, ja paineentasausongelmat lennettäessä tai sukellettaessa etenkin ylähengitystietulehduksen yhteydessä saattavat myös rikkoa tärykalvon. Hitsauskipinät aiheuttavat joskus vaikeasti havaittavia ja hoidettavia pistemäisiä reikiä. Jos tärykalvo repeää voimakkaan räjähdyksen yhteydessä, on syytä varmistaa myös keuhkojen tilanne, koska paineaalto voi vaurioittaa myös keuhkorakkuloita.

Pumpulipuikko on tavallisin tärykalvoreiän aiheuttaja. Korvakäytävän omatoiminen puhdistaminen on paitsi tarpeetonta myös vaarallista. Mikäli korvaan kertyy liikaa vaikkua, voi lääkäri tai terveydenhoitaja huuhtoa sen pois.

Oireet

Kun tärykalvo on äskettäin repeytynyt, korva on kipeä ja se voi vuotaa verta. Jos tärykalvo on rikkoutunut uimahypyn tai sukeltamisen yhteydessä, korva saattaa tulehtua, jolloin vuoto muuttuu limaiseksi tai märkäiseksi. Korva saattaa myös soida ja kuulo huonontua.

Tärykalvoreiän toteaminen

Lääkäri toteaa tärykalvoreiän katsomalla korvaan joko korvalampulla tai -mikroskoopilla. Potilas voi joskus tuntea tai jopa kuulla ilman pihisevän reiästä puhaltaessaan voimakkaasti ilmaa nenään sieraimet suljettuina. Pieni reikä on joskus hankala nähdä, jolloin lääkäri voi käyttää sen toteamiseen välikorvan painemittaria eli tympanometria. Sen käyttö on täysin kivutonta. Yleislääkäri voi hyvin diagnosoida tärykalvoreiän ja seurata sen paranemista.

Hoito

Useimmat vamman aiheuttamat tärykalvoreiät paranevat itsestään muutamassa viikossa. Jos korvaan on tärykalvon repeämisen yhteydessä mennyt vettä, lääkäri määrää antibioottikuurin tulehduksen ehkäisemiseksi. Paranemisaikana korvaan ei saa päästää vettä, koska reiän kautta välikorvaan pääsevä vesi saattaa aiheuttaa tulehduksen. Uidessa ja sukeltaessa kylmä vesi voi aiheuttaa voimakkaan kiertohuimauskohtauksen. Lentämiselle ei ole estettä. Suihkussa korva kannattaa suojata joko apteekista saatavalla korvatulpalla tai laittamalla kookas, vaseliinilla kostutettu pumpuli korvakäytävään. Jos reikä ei ole parantunut kolmessa kuukaudessa, potilaasta on hyvä tehdä lähete korvalääkärin arvioon. 

Ellei reikä parane itsestään, se korjataan paikallispuudutuksessa tehtävällä leikkauksella. Suuret ja reunaan ulottuvat reiät paikataan myringoplastialeikkauksessa. Yleensä reikä paikataan asettamalla sen taakse välikorvaan pieni pala useimmiten ohimolihaksesta otettua lihaskalvoa. Leikkaustulokset ovat hyviä.

Ehkäisy

Korvan omatoimisen puhdistamisen välttäminen on varmin keino välttyä tärykalvon repeämiseltä. Vanha ohje, jonka mukaan korvaa ei saa itse kaivaa millään kyynärpäätä pienemmällä, pitää edelleen paikkansa.

Jos flunssan aikana lentämistä ei voida välttää, hyvissä ajoin ennen lentoa ja laskeutumista otetut limakalvoja supistavat lääkkeet vähentävät repeämisriskiä. Flunssaisena ei saa koskaan sukeltaa.

Kirjallisuutta

  1. Tachibana T, Kariya S, Orita Y, ym. Spontaneuous closure of traumatic tympanic membrane perforation following long-term observation. Acta Otolaryngol 2019:139:487–91.
  2. Sagiv D, Migirov L, Glikson E, ym. Traumatic perforation of the tympanic membrane: A review of 80 cases. J Emerg Med 2018;54(2):186–90.
  3. Orji FT, Agu CC. Determinants of spontaneous healing in traumatic perforations of the tympanic membrane. Clin Otolaryngol 2008;33(5):420–6. PMID: 18983374