Skolioosi tarkoittaa selän vinoutumista. Määritelmä perustuu selän röntgenkuvaukseen, josta myös skolioosin vaikeusaste voidaan määritellä. Lievän skolioosin yleisyys on noin 7 %, ja hoitoa vaatii noin 0,2 % ikäluokasta. Vaikeaan (yli 60 asteen) rintarangan skolioosiin liittyy hoitamattomana aina keuhkotilavuuden pienenemä, minkä vuoksi hoito täytyisi päästä toteuttamaan riittävän ajoissa.

Skolioosi luokitellaan syntymekanisminsa perusteella kolmeen ryhmään

Idiopaattinen eli tuntemattomasta syystä johtuva skolioosi. Tauti voi alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta tyypillisimmillään se alkaa murrosiän kasvupyrähdyksen yhteydessä. Nikamat ja välilevyt ovat rakenteeltaan normaalit. Taudilla on vahva geneettinen tausta; ehdokasgeenejä taudin aiheuttajaksi on useita. Hyvin hoidetun skolioosin ennuste lyhyellä ja pitkällä aikavälillä hoidettuna on erinomainen. Hoitoa vaativa idiopaattinen skolioosi on tytöillä lähes 10 kertaa yleisempi kuin pojilla.

Synnynnäinen skolioosi. Sikiöaikaisen kehityksen aikana nikamien rakentuminen voi häiriintyä. Usein potilaalla on tällöin muidenkin elinjärjestelmien häiriöitä, kuten ruoansulatuskanavan, sydämen, munuaisten tai selkäytimen rakennepoikkeavuus. Riskitekijöitä synnynnäisille nikamaepämuodostumille ovat äidin tyypin 1 diabetes sekä muut krooniset sairaudet, kuten nivelreuma sekä äidin tupakointi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Ennuste vaihtelee harmittomasta erittäin hankalaan epämuodostumaan, johon voi liittyä selkäytimen tai keuhkojen toimintahäiriö. Tästä syystä synnynnäisen nikaman rakennepoikkeavuuden hoitotarpeen arviointi edellyttää aina asiantuntijan arviota.

Muihin sairauksiin liittyvä skolioosi. Useisiin lapsuuden neurologisiin tai lihassairauksiin voi liittyä skolioosin kehittyminen. Hoito on sairauden luonne huomioon ottaen yksilöllinen. Tuoreessa tutkimuksessa CP (Cerebral Palsy) -lasten skolioosin leikkaushoito vähensi kuolleisuutta verrattuna ei leikattujen CP-lasten ryhmään.

Skolioosin oireet

Lievässä skolioosissa ei useimmiten esiinny mitään oireita, jolloin ainoa merkki skolioosista on selän vinous. Noin joka neljännellä esiintyy selkäkipuja rintarangan (lapojen välissä) tai lannerangan alueella jo taudin alussa. Vuosien mittaan taudin edetessä selkäoireita tulee lähes jokaiselle. Hengitykseen liittyviä oireita, kuten hengenahdistusta, ilmaantuu vasta sairauden vaikeissa muodoissa.

Skolioosin havaitseminen

Terveen alle 10-vuotiaan lapsen selkä on kivuton ja suora. Kaikkien vastasyntyneiden lasten terveydentila arvioidaan kotiinlähtötarkastuksessa asiaan perehtyneen lastenlääkärin toimesta. Varhaislapsuuden neuvolakäyntien yhteydessä ja koululaisten tarkastusten yhteydessä lapsen fyysinen ja myös psyykkinen tila arvioidaan säännöllisesti.

Skolioosiepäily herää selkärangan tunnustelun tai niin kutsutun etutaivutustestin yhteydessä. Diagnoosi edellyttää röntgenkuvausta. Skolioosin taustalla voi myös olla alaraajojen pituusero tai välilevyn pullistuma.

Itsehoito

Selvästi kehittynyttä skolioosin etenemistä ei pystytä itsehoidolla estämään. Selkävaivojen vähentämiseksi kehotetaan välttämään tupakointia (rappeuttaa nikamien välilevyjä) ja ylipainoa. Kaikille potilaille suositellaan vatsa- ja selkälihasharjoittelua, johon fysioterapeutti ohjaa. Selkä- ja vatsalihasharjoittelun on osoitettu estävän lievän skolioosin (alle 20 astetta röntgenkuvassa) pahenemista.

Skolioosin hoito

Neuvola- ja kouluterveydenhuollon haasteena on löytää varhaisvaiheessa lapset, joilla on hoitoa edellyttävä skolioosi.

Tuntemattomasta syystä johtuvan (idiopaattisen) skolioosin hoito on tarpeen, jos kasvavalla lapsella todetaan röntgenkuvissa selän käyryyttä yli 25 astetta. Hoitona käytetään yleensä tukiliivi- eli korsettihoitoa. Laajan monikeskustutkimuksen perusteella skolioosin paheneminen voidaan varsin tehokkaasti estää niin kutsutulla Boston-korsetilla, jota käytetään 23 tuntia vuorokaudessa. Korsettihoito ei varsinaisesti suorista jo syntynyttä virheasentoa mutta estää sen pahenemisen.

Vaikea skolioosi voi edellyttää leikkaushoitoa. Suomessa skolioosin leikkaushoito on keskitetty Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloihin. Leikkaushoidolla voidaan korjata jo kehittynyt selän virheasento, mutta useimmiten korjaus edellyttää samalla selän luuduttamista, jotta virheasento ei uusi. Osa nuoruusiän idiopaattista skolioosia sairastavista kasvuikäisistä potilaista voidaan hoitaa niin kutsutulla Tethering-leikkauksella, joka tehdään tähystysmenetelmällä hyödyntäen jäljellä olevaa kasvupotentiaalia. Tethering-leikkaus säilyttää selän liikkuvuuden, mutta siihen liittyy suurempi riski uusintaleikkaukseen kuin luudutusleikkauksissa. Leikkaushoito on vaativaa, mutta Suomessa leikkaushoidon tulokset ovat hyvät, sillä suomalaistutkimusten mukaan myös skolioosileikattujen potilaiden elämänlaatu on lähes samalla tasolla kuin terveiden verrokkien ja selvästi parempi kuin hoitamattomien skolioosipotilaiden viiden ja kymmenen vuoden seurannassa.

Skolioosin ehkäisy

Skolioosin syntyä ei pystytä elintavoilla ehkäisemään lukuun ottamatta raskautta suunnittelevien äitien terveysneuvontaa (tupakoinnin välttäminen) ja laadukasta perussairauksien hoitoa (diabetes, nivelreuma). Esimerkiksi istuminen aina toisella puolella luokkaa tai repun kantaminen aina samalla puolella hartiaa ei aiheuta skolioosia.

Kirjallisuutta

  1. Ahonen M, Syvänen J, Helenius L, ym. Back pain and quality of life 10 years after segmental pedicle screw instrumentation for adolescent idiopathic scoliosis. Spine 2023;48(10):665-71.
  2. Ahonen M, Helenius I, Gissler M, ym. Mortality and causes of death in children with cerebral palsy with scoliosis treated with and without surgery. Neurology 2023 published ahead of print 7th September 2023.
  3. Helenius I. Nuoruusiän idiopaattinen skolioosi (Adolescent Idiopathic Scoliosis). Duodecim 2020;136:1311–7.
  4. Helenius L, Diarbakerli E, Grauers A, ym. Back pain and quality of life after surgical treatment for adolescent idiopathic scoliosis at 5-year follow-up. Comparison with healthy controls and patients with untreated idiopathic scoliosis. J Bone Joint Surgery 2019;101(16):1460-6.
  5. Helenius I. Lapsen selkäkipu. Suom Lääkäril 2019;74:2021-5.
  6. Helenius I, Raitio A, Pajulo O. Lapsuusiän idiopaattisen skolioosin korjaaminen kasvua hyödyntämällä ilman luudutusta (pääkirjoitus). Duodecim 2019;135(12):1115-7.
  7. Weinstein SL, Dolan LA, Wright JG ym. Effects of bracing in adolescents with idiopathic scoliosis. N Engl J Med 2013;369(16):1512-21.
  8. Helenius I. Kasvuikäisen selkäongelmien kirurginen hoito. Duodecim 2009;125:1168-75.
  9. Helenius I, Rintala R. Synnynnäisten nikamaepämuodostumien hoito. Duodecim 2008;124:1009-17.
  10. Newton PO, Faro FD, Gollogly S ym. Results of preoperative pulmonary function testing of adolescents with idiopathic scoliosis. A study of six hundred and thirty-one patients. J Bone Joint Surg Am 2005;87(9):1937-46.
  11. Nachemson AL, Peterson LE. Effectiveness of treatment with a brace in girls who have adolescent idiopathic scoliosis. A prospective, controlled study based on data from the Brace Study of the Scoliosis Research Society. J Bone Joint Surg Am 1995;77(6):815-22.