Mitä kuntouttava työ on?

Kuntouttava työ viittaa kaikkiin niihin toimiin ja toimenpiteisiin, jotka tukevat liikunta- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta arjessa. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen toimeliaisuus ehkäisee muistin heikentymistä terveillä ja ylläpitää toimintakykyä. Myös muistisairauksissa kaikenlainen toimeliaisuus ylläpitää toimintakykyä.

Keskeinen toimija on ihminen itse. Kuntouttavan työn tulee pohjautua sairastuneen omiin arvoihin ja tottumuksiin, koska onnistumiselle tärkeintä on hänen oma halunsa ja kykynsä toimia. Kun sairaus vähentää oma-aloitteisuutta, omaisten ja muiden läheisten tuki on myös tärkeää.

Kuntouttavan työn tavoitteita ja keinoja

Palvelu- ja hoitosuunnitelma

Palvelu- ja hoitosuunnitelman laatii hoitava taho (lääkäri ja hoitaja) yhdessä sairastuneen ja hänen läheisensä kanssa. Tämä tarkoittaa yleensä keskustelua ja suunnitelmaa siitä, mitkä asiat ylläpitävät tai tukevat toimintakykyä. Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan palvelu- ja hoitosuunnitelmana sairaskertomukseen. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat sairauden vaikeusasteen mukaan (ks. kuva). Lievässä vaiheessa riittää yleensä neuvonta ja ohjaus toimintakykyä ylläpitävistä tekijöistä. Sairauden edetessä toimeliaisuus vähenee oma-aloitteellisuuden heikentymisen seurauksena. Tällöin tarvitaan suunniteltuja ja kohdennettuja palveluja. Palvelu- ja hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja sitä muokataan sairauden edetessä.

Kuntouttavan työn peruspilarit

Aktiivisuus ja omatoimisuus arjessa ylläpitävät toimintakykyä kaikissa sairauden vaiheissa. Vain sellaisista asioista kannattaa luopua, jotka aiheuttavat ylenmääräistä uupumusta ja stressiä ilon ja tyydytyksen sijasta. Pienet haasteet ovat hyväksi. Konkreettisilla tukitoimilla voidaan parantaa selviytymistä sairauden edetessä. Toimintaterapeutin ohjauksesta esimerkiksi kotiympäristössä saattaa joskus olla hyötyä.

Liikunta ylläpitää myös muistia. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että puoli tuntia 3 kertaa viikossa kävelevät pysyivät pidempään toimintakykyisinä kuin vähemmän liikkuvat. Fysioterapiaa voidaan toteuttaa esimerkiksi ryhmäliikuntana. Yhteisössä toimiminen (kerhot, tapaamiset jne.) ja harrastukset kannattaa säilyttää mahdollisimman pitkään, sillä kotiin vetäytyminen heikentää suorituskykyä ja lisää masennusta.

Potilaan ja hänen läheisensä saama tieto auttaa jäsentämään tilannetta ja varautumaan tulevaisuuteen. Ensitieto ja diagnoosista alkava jatkuva asiantunteva neuvonta ovat kuntouttavan työn ydinasioita. Sopeutumisvalmennuskursseihin liittyy tiedollisten ainesten lisäksi vertaisryhmien tarjoama psykologinen tuki, jonka useimmat sairastuneet ja heidän läheisensä kokevat tärkeäksi. Niistä on hyötyä ainakin työikäisille sairastuneille ja heidän läheisilleen. Vertaistuki on keskeinen asia myös toiminnassa, jota muistiyhdistykset järjestävät sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Kuntouttavan työn erityisiä tavoitteita sairauden eri vaiheissa