Terveyttä on perinteisesti kuvattu Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan täydellisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tilana. Tämä ideaali on herättänyt keskustelua, sillä se on käytännössä saavuttamaton. Sen sijaan terveys on ennen kaikkea yksilön subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten sairaudet, ympäristö sekä henkilökohtaiset kokemukset ja asenteet.
Jokainen kokee terveyden tavallaan
Jokainen kokee terveyden omalla tavallaan. Tämä subjektiivinen, ihmisen itsensä kokema määritelmä voi poiketa merkittävästi objektiivisista eli mitattavista, toisten havaittavissa olevista arvioista. Yksilö voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka hänellä olisi vakavia vammoja tai sairauksia, joita hoidetaan. Omaan arvioon vaikuttavat ihmisen tavoitteet sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Tärkeitä tekijöitä ovat myös tasa-arvoisuus, voimaantuminen ja osallisuuden kokeminen yhteisössä. Toimintakyky ja elämänlaatu ovat keskeisiä terveyden kokemiseen liittyviä käsitteitä. Vaikka sairaudet voivat heikentää niitä, vakavastikin sairas voi kokea elämänlaatunsa hyväksi.
Terveyden monet ulottuvuudet
Fyysinen terveys
Fyysisesti terveen keho toimii moitteettomasti ja voi hyvin. Terveyden perusta muodostuu perimästä ja sikiöaikaisesta kehityksestä, mutta elinympäristö ja elämäntavat vaikuttavat merkittävästi terveyteen koko eliniän ajan. Liikunta, ravitsemus ja uni ovat keskeisiä terveyden ylläpitäjiä. Vaikka fyysistä terveyttä voidaan arvioida erilaisin mittauksin, yksilön kokemus omasta terveydestään on yhtä tärkeä.
Psyykkinen terveys
Psyykkinen terveys, eli mielenterveys, on olennainen osa kokonaisterveyttämme. Se ei pelkästään tarkoita mielen sairauksien puutetta, vaan kykyä kokea, ajatella ja toimia tavalla, joka edistää elämästä nauttimista ja haasteiden selättämistä. Tärkeää on, että psykologiset perustarpeemme – kuten itsenäisyys, pätevyys ja yhteisöllisyys – voivat toteutua. Hyvä mielenterveys luo vahvan pohjan henkiselle hyvinvoinnille ja mahdollistaa tasapainoisen elämän. Lisäksi se auttaa meitä selviytymään vaikeuksista ja vastoinkäymisistä.
Sosiaalinen terveys
Ihminen on sosiaalinen olento, ja vuorovaikutus muiden kanssa on olennainen osa hyvinvointiamme. Siksi sosiaalisen terveyden merkitys on korvaamaton. Oma identiteettimme, sosiaaliset taitomme ja kykymme kokea vastavuoroisuutta vaikuttavat merkittävästi siihen, miten koemme terveytemme ja hyvinvointimme. Yhteiskunnan rakenteilla ja sosiaalisella järjestäytymisellä on myös suuri rooli tässä kokemuksessa. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat nykypäivän merkittäviä haasteita, jotka voivat vaikuttaa terveydentilaamme enemmän kuin fyysinen sairastaminen. Tästä syystä sosiaalisen terveyden edistäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen ovat keskeisiä toimenpiteitä terveydenhuollossa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Henkinen terveys
Henkinen terveys, eli spirituaalinen hyvinvointi, kuvaa tapoja, joilla ihminen pyrkii löytämään yhteyttä ja merkitystä elämäänsä. Tämä yhteys itseen, muihin ihmisiin ja ympäröivään luontoon vahvistaa hyvinvoinnin tunnetta ja auttaa meitä selviytymään elämän haasteista. Henkiseen hyvinvointiin liittyy kyky tuntea iloa, kiitollisuutta ja luottamusta sekä kyky olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja tehdä hyviä valintoja. Henkinen terveys auttaa meitä keskittymään asioihin, jotka ovat meille merkityksellisiä ja tärkeitä, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.
Seksuaalisuus ja terveys
Seksuaalioikeudet ja seksuaaliterveys muodostavat olennaisen osan kokonaisterveyttä. Niiden merkitys on korostunut entisestään viime vuosina. Seksuaalisuuden ilmentymät vaihtelevat elämän eri vaiheissa. Terveyden kannalta on keskeistä, että voimme toteuttaa omaa seksuaalisuuttamme kunnioittaen samalla muiden oikeuksia ja rajoja.
Normaali vai epänormaali, terve vai sairas?
Sairauden määrittely on monitahoinen tehtävä. Sairaus kuvataan usein poikkeavuudeksi elimistön normaalista toiminnasta, mutta tämä määritelmä on haasteellinen ja vaihtelee yksilöiden sekä kulttuurien välillä. Normaalin ja epänormaalin rajan määrittäminen on hankalaa, sillä terveydentilan muutokset voivat olla lieviä eivätkä aina täytä sairauden kriteereitä. Esimerkiksi laboratoriotulokset voivat vaihdella yksilöittäin, vaikka kaikki tutkittavista olisivat terveitä. Lisäksi sairaudet syntyvät usein monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, mikä vaikeuttaa niiden diagnosointia ja hoidon löytämistä.
Sairauksilla voi olla erilaisia ilmenemismuotoja ja vaikutuksia yksilöiden elämään. Esimerkiksi lievässä flunssassa konttorityöntekijä voi työskennellä etänä, kun taas pienikin sormivamma voi tehdä konserttipianistin työkyvyttömäksi. Normaalin ja epänormaalin välistä rajaa hämärtää myös se, että sairaudet voivat olla monien tekijöiden aiheuttamia. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin kehittymiseen vaikuttavat monet riskitekijät, joiden yhteisvaikutus lisää sairauden riskiä.
Ammattilaiset eivät aina löydä tunnistettavaa sairautta potilaan vaivoista huolimatta. Monet sairaudet ovat saaneet selityksen vasta myöhemmin, ja niiden syyn selvittäminen voi muuttaa merkittävästi hoitoa. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssin oireet tulkittiin aluksi psyykkisiksi, kunnes niiden syyksi paljastui maitosokerin imeytymishäiriö, ja mahahaava hoidettiin leikkauksella, kunnes ymmärrettiin sen olevan bakteeritulehduksen aiheuttama. Nykyään sitä hoidetaan antibiooteilla. Sairauden syyn ymmärtäminen on olennainen osa tehokasta hoitoa.
Kaikki ongelmat eivät ole sairautta
Terveystiedon kääntöpuoli paljastuu siinä, miten lääketiede muokkaa ymmärrystämme terveydestä ja sairaudesta. Jatkuvasti kasvava tietomäärä antaa yksityiskohtaisempia selityksiä arkisille ilmiöille ja oireille. Kuitenkin tämä kehitys voi johtaa siihen, että odotamme lääketieteeltä ratkaisuja kaikkiin elämän haasteisiin. Surun ja menetyksen kohtaaminen saatetaan yrittää korvata pelkällä lääkityksellä, samoin kuin terveellisen elämäntavan puutteita kompensoidaan pillereillä.
Yhä pienempiä poikkeamia normaalista pidetään sairautena, ja niitä hoidetaan lääkkeillä ja huippulääketieteen menetelmillä. Tämä ilmiö tunnetaan medikalisaationa eli lääketieteellistymisenä, jossa kaikki elämän osa-alueet muuttuvat lääketieteellisiksi ongelmiksi.
Tämä kehitys herättää kysymyksiä siitä, onko lääketiede aina paras vastaus elämän haasteisiin. On tärkeää muistaa, että terveys ja hyvinvointi eivät ole vain lääketieteellisten ratkaisujen summa, vaan ne rakentuvat monista eri tekijöistä, kuten ympäristöstä, elämäntavoista ja sosiaalisista suhteista.
Yksi terveys: ihminen on osa luontoa
Yhä tärkeämmäksi on tullut käsitys planeetan terveydestä ja sen vaikutuksista ihmisten terveyteen. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat kaikkien elollisten terveyteen suoraan ja epäsuorasti. Ilman saastuminen, maaperän ja vesien haitalliset kemikaalit sekä ilmaston epävakautuminen ja sen seuraukset ovat merkittäviä sairauden aiheuttajia ja kuolinsyitä. Siksi on tärkeää varmistaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys.
Jokainen voi vaikuttaa terveyteensä – tietyissä rajoissa
Terveyteen vaikuttavat tekijät eivät ole kaikki meidän hallinnassamme; perintötekijät ja kasvuympäristö ovat asioita, joita emme voi valita, ja sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen merkittävästi. Silti jokainen meistä voi tehdä valintoja ja tekoja, jotka edistävät omaa terveyttämme ja vaikuttavat siihen, miten hyvin voimme hyödyntää terveytemme potentiaalia.
Terveys on kuin voimavara, jota voi kasvattaa ja kuluttaa. Sitä kertyy äidin kohdussa syntymästä lähtien, ja se saavuttaa huippunsa noin 30-vuotiaana. Tämän jälkeen terveyspääomaa kuluu enemmän kuin sitä kertyy. Nykyinen terveytemme perustuu kaikkeen siihen, mitä tapahtui ennen tätä hetkeä, ja meidän nykyiset päätöksemme ja tekomme vaikuttavat tulevaan terveyteemme. Mitä enemmän terveyspääomaa on, sitä pidempään voimme säilyttää hallinnan omasta elämästämme ilman toisten ihmisten apua. Yhteisestä terveyspääomasta pidämme huolen rakentamalla yhteiskuntaa, joka on vakaa ja haluaa keskittyä sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja terveysvaikutusten huomioimiseen kaikessa päätöksenteossa.
Kirjallisuutta
- Patja K, Absetz P , Rautava P. Terveyden edistäminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.
- Grotenfelt-Enegren M, Holmström C, Laisi J. Planetaarinen terveys toimii siltana ihmisen terveyden ja kestävyyden edistämisen välillä. Duodecim 2023;139(10): 835–42.
