Parilliset korvasylkirauhaset sijaitsevat poskella korvan edessä ja leukakulman yllä (kuva ). Ennen MPR-rokotuksia lähes kaikki lapset sairastivat sikotaudin eli sikotautiviruksen aiheuttaman korvasylkirauhastulehduksen. Rokotusten ansiosta sikotauti on Suomessa nykyisin erittäin harvinainen. Sikotauti ei koskaan uusi, mutta jostain syystä lasten muut sylkirauhastulehdukset uusivat lähes joka toisella potilaalla. Sylkirauhastulehdusten aiheuttajaa ei yleensä pystytä selvittämään, mutta ilmeisesti ainakin useat virukset voivat aiheuttaa tulehduksia. Tulehtuneiden sylkirauhasten tiehyissä on havaittu kaventumia, sakkaa ja limatulppia, mutta ei tiedetä, ovatko ne tulehdusten syy vai seuraus.
Sylkirauhaset. Ihmisen pääasialliset sylkirauhaset. Himmeällä merkityt sylkirauhasten tiehyet laskevat suuonteloon. Ks. ja .
Sylkirauhastulehduksen oireet ja löydökset
Lapsi voi sairastua sylkirauhastulehdukseen minkä ikäisenä tahansa. Yleisin sairastumisikä on 3–6 vuotta ja toiseksi yleisin 9–11 vuotta. Tauti on yleensä toispuolinen. Molemminpuolisessa taudissa oireet ovat yleensä pahemmat toisella puolella. Kun sylkirauhanen tulehtuu, poski turpoaa ja kipeytyy. Leuan liikuttelu eli suun avaaminen ja syöminen lisäävät kipua. Alle puolella potilaista on kuumetta. Vaikka sylkirauhanen voi olla voimakkaastikin turvoksissa ja painellen arka, lapsen yleistila on yleensä hyvä.
Sylkirauhastulehduksen toteaminen
Jos lapsen poski turpoaa toistuvasti, diagnoosi on hyvä varmistaa kertaalleen sylkirauhasten ultraäänitutkimuksella. Jos diagnoosi on kertaalleen varmistettu ultraäänitutkimuksella, sitä ei taudin uusiessa tarvitse tehdä uudelleen. Tulehduksessa sylkirauhanen on aina turvonnut. Ultraäänitutkimus on kivuton, tehdään ihon läpi eikä siihen liity röntgensäteilyä. Jos sylkirauhanen ei ole turvoksissa, kyseessä ei ole sylkirauhastulehdus. Tällöin poskikivun syy voi olla esimerkiksi alaleuan luutulehdus. Sylkirauhastulehduksessa tulehdusarvo CRP on yleensä jonkin verran suurentunut. Koholla oleva verestä mitattava amylaasi varmistaa diagnoosin.
Sylkirauhastulehdusten hoito
Lapsen toistuvat sylkirauhastulehdukset paranevat yleensä itsestään. Tulehduskipulääkkeet helpottavat kipua ja myös turvotusta, joten niitä on hyvä käyttää säännöllisesti, kunnes turvotus ja kipu ovat helpottaneet. Antibioottilääkitystä tarvitaan niissä tapauksissa, joissa suuhun valuu märkäistä eritettä ja lapsen yleistila on heikentynyt. Jos lapsen vointi sallii, sylkirauhasen tyhjenemistä voi auttaa lypsämällä eli painamalla poskea napakoilla toistuvilla liikkeillä korvan edestä suupieltä kohti. Jos diagnoosi on varmistettu kertaalleen joko ultraäänitutkimuksella tai amylaasi-arvon nousulla, ei hyväkuntoista lasta tarvitse viedä uuden tulehdusjakson aikana lääkäriin.
Tulehdus voidaan saada katkeamaan sylkirauhastiehyeen tähystyksellä ja huuhtelulla. Huuhtelu tehdään joko pelkällä keittosuolaliuoksella tai yhdistämällä siihen kortisonia. Huuhtelun jälkeen tulehdus uusii noin joka neljännellä potilaalla. Jos tulehdukset jatkuvat, tähystys voidaan uusia. Toimenpide on turvallinen ja tehdään lapsen iästä ja yhteistyökyvystä riippuen joko nukutuksessa tai paikallispuudutuksessa. Komplikaatiot ovat harvinaisia ja lieviä.
Sylkirauhastulehdusten ennuste
Lapsen toistuvien sylkirauhastulehdusten ennuste on erinomainen myös ilman tähystystä. Jostain syystä tulehdukset loppuvat yleensä kokonaan murrosiässä. Lapsuuden toistuvat sylkirauhastulehdukset eivät altista aikuisiän sylkirauhassairauksille.
