Astma on monimuotoinen sairaus, ja yksi sen ilmenemismuodoista on fyysisessä rasituksessa ja sen jälkeen tapahtuva poikkeava hengitysteiden supistuminen. Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei estä liikunnan harrastamista. Itse asiassa hyvä kunto nostaa kynnystä saada hengitystieoireita liikunnan yhteydessä.
Moni astmaa sairastava harrastaa myös kilpaurheilua. Astmaa sairastaville suositellaan säännöllistä inhaloitavan glukokortikoidin käyttöä yksin tai yhdessä pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen kanssa. Säännöllisen hoitavan lääkityksen lisäksi tarvitaan nopeavaikutteinen avaava lääkitys, jota käytetään tarvittaessa oireisiin tai ennakoivasti ennen rasitusta. Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei estä kilpaurheilua.
Miksi liikuntaa?
Liikunta parantaa elimistön kestävyyttä ja hapenottokykyä. Säännöllinen liikunta ehkäisee sairauksia, vähentää kipuja, vahvistaa immuunijärjestelmää, parantaa unen laatua ja lisää energisyyttä. Liikunnan harrastamisen myötä liikkuminen muuttuu taloudellisemmaksi ja helpommaksi. Samassa työssä elimistö tarvitsee vähemmän happea ja sydämen syke on matalampi. Yhdessä tehokkaan lääkehoidon kanssa liikunta vähentää astman pahenemisvaiheita.
Astman oireet vähenevät eli hengittäminen helpottuu. Kun kunto nousee, hengittäminen on helpompaa voimakkaassakin rasituksessa ja hengitys palautuu nopeammin lepotasolle.
Hyvä kunto nostaa hengästymiskynnystä. Pystyt kävelemään, juoksemaan ja pyöräilemään samalla sydämen syketasolla entistä vauhdikkaammin hengästymättä.
Liiku näin
Kävele työ- ja asiointimatkoja useimpina päivinä viikossa.
Arkiliikunnan lisäksi liiku mieltymystesi mukaisesti ympäri vuoden. Kun sää ei ole suotuisa ulkoliikunnalle, voi vesijuosta, uida, pyöräillä kuntopyörällä tai mennä kuntosalille tai jumppaan. Rasittavat pallo- ja joukkuepelit, joissa tulee lyhyitä lepotaukoja sopivat hyvin astmaa sairastaville. Kuntosali tai jumppa parantavat hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon lisäksi tehokkaasti lihaskuntoa. Suositus on, että kokonaisliikuntamäärästä 10–20 % olisi rasittavaa liikuntaa. Jos pystyt juoksemaan, juokse tai hölkkää, sillä puolen tunnin juoksulenkki vastaa tunnin kävelylenkkiä.
Huomioitavaa
Astman lääkkeettömiin hoitomuotoihin kuuluvat hengitysteitä kuormittavilta altisteilta, kuten siitepölyltä ja maantiepölyltä, suojautuminen sekä infektioiden torjunta. Kylmissä olosuhteissa voidaan käyttää uloshengityksen lämpöä ja kosteutta säästäviä maskeja tai suukappaleita.
Jos olet epävarma lääkityksesi tehosta, keskustele asiasta sinua hoitavan lääkärin kanssa ennen kuin aloitat tai lisäät liikuntaa. Varmista lääkäriltäsi etukäteen avaavan lääkkeen oikea annos, jos saat liikunnan aikana herkästi hengitysteiden oireita.
Kävele, hiihdä, luistele tai hölkkää kylmällä säällä yli kymmenen asteen pakkasessa maltillisesti.
Vältä rasittavaa uintia huomattavan klooripitoisessa vedessä.
Keuhkoputket ovat herkät jopa kuukauden ajan nuhakuumeen ja hengitystieinfektioiden jälkeen. Infektion jälkeen aloita liikunta kevyesti kävelemällä 15–30 minuutin matkoja. Jos liikunnan yhteydessä ilmaantuu hengitystieoireita, ota avaava lääke ennen liikuntaa ja pidä liikunta kevyenä, kunnes oire poistuu.
Riskilajeja ovat laitesukeltaminen, vuorikiipeily sekä muut lajit, joiden keskeyttäminen helposti ei ole mahdollista. Korkealla vuoristossa happea on vähemmän, ja tämä tulee huomioida, jos suunnittelee esimerkiksi vaellusmatkaa. Terveellä henkilöllä hapenottokyky heikkenee 6–7 % jokaista noustua 1000 metriä kohden. Elimistön sopeutuminen 1500 metrin korkeuteen kestää noin 2 viikkoa.
Alkulämmittely ennen liikuntaa vähentää hengitystieoireilua. Astmaa sairastavan alkulämmittely toteutetaan 5–10 minuutin mittaisena reippaana rasituksena. Tämän jälkeen palautellaan 20–30 minuuttia. Näin suoritettu alkulämmittely estää hengitysteiden supistumista tulevassa liikuntasuorituksessa.
Kirjallisuutta
- Mäki-Heikkilä R, Valtonen M, Parkkari J, Karjalainen J, Lehtimäki Lym. Urheilijan astma. Suomen Lääkärilehti 2024. Lähetetty julkaistavaksi.
- Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 02.09.2024).