Katkokävely on seurausta alaraajojen valtimoiden ahtautumisesta ja siitä johtuvasta alaraajojen verenkierron heikkenemisestä. Rasituksen ja liikunnan aikana lihasten hapentarve lisääntyy, mutta hapekasta verta ei ahtaumien takia virtaa riittävästi kudoksiin. Tällöin lihasten hapenpuute aiheuttaa kipua pohjelihaksiin.

Alaraaja-ASO voidaan jakaa oireettomaan ja oireiseen valtimotautiin. Oireettomassa alaraaja-ASO:ssa valtimon seinämissä on valtimonkovettumamuutoksia (ateroskleroosia), mutta oireita ei vielä ole. Oireinen alaraaja-ASO ilmenee katkokävelynä tai kroonisena raajaa uhkaavana hapenpuutteena (iskemia), joka voi aiheuttaa leposärkyä tai hapenpuutteesta johtuvaa kudosvauriota (haava tai kuolio).

Liikunnan hyödyt

Katkokävelyä ja jalkahaavojen kehittymistä ehkäistään ja hoidetaan ensisijaisesti liikunnalla ja liikunnallisella elämäntavalla. Säännöllinen kävely useita kertoja päivässä ja lihaskuntoharjoittelu

  • hidastavat taudin etenemistä
  • parantavat jalkojen lihasten verenkiertoa
  • parantavat päivittäistä toimintakykyä ja edistävät kivuttomuutta.
  • voivat moninkertaistaa yhtäjaksoisen kävelymatkan esimerkiksi 100 metristä 500 metriin
  • pitävät hengitys- ja verenkiertoelimistöä kunnossa ja ylläpitävät myös jalkojen lihaskuntoa.

Liikuntasuositus

Alaraajoja tukkivaa valtimotautia sairastavalle suositellaan säännöllistä ja monipuolista liikuntaa; kävelyharjoittelua useita kertoja päivässä sekä lihaskuntoharjoittelua. Säännöllisen liikunnan ja kävelyharjoittelun tiedetään pidentävän kävelymatkaa.

Kävelyharjoittelua suositellaan vähintään kolme kertaa viikossa tehtävään kävelyharjoitteluun, jonka kestoa pidennetään toimintakyvyn parantuessa 30 minuutista 60 minuuttiin.

Kävely on katkokävelijälle parasta liikuntaa. Katkokävely voi olla oireena hankala, mutta alaraajaan tuleva kipu on vaaraton ja kävelyä kannattaa jatkaa kivusta huolimatta.

Tavoitteena on hiljalleen pidentää kävelymatkaa (ja samalla verenkiertoa alaraajassa) sekä kohentaa harjoittelukestävyyttä ja arjessa pärjäämistä.

Asiaan perehtyneen ammattilaisen ohjauksesta voi olla harjoittelussa apua. Tärkeää on, että harjoittelu on säännöllisesti toistettua, joko ohjattua tai omatoimista liikuntaa. Sauvakävely on myös hyvä vaihtoehto.

Tee kävelyharjoituksia vähintään kolme kertaa viikossa.

  • Kävelyharjoituksen kesto on aluksi 30 minuuttia, mutta toimintakyvyn parantuessa harjoituksen kestoa lisätään vähitellen 60 minuuttiin.
  • Harjoituksen aikana kävellään, kunnes kipu on kohtalaista, ja sitten levätään 5–15 minuuttia. Kun kipu on lievittynyt, aloitetaan kävely uudelleen kohtalaisen kivun tasolle niin monta kertaa kuin 30–60 minuutissa on mahdollista.

Tee kävelyn lisäksi lihaskuntoa parantavia harjoituksia viisi kertaa viikossa 15–20 minuuttia kerrallaan. Hyviä lihaskuntolajeja etenkin sairauden alkuvaiheessa ovat kuntopyöräily, uinti, vesijuoksu, vesijumppa ja hiihto. Myös esimerkiksi kotona, luonnossa tai kuntosalilla tehtävät lihaksia vahvistavat harjoitteet, kuten polvien ojennukset, varpaillenousut, hauiskäännöt vastuskuminauhalla tai käsipainolla ja seisomaannousuharjoittelu ovat tehokkaita toimintakyvyn säilyttämiseksi ja kohentamiseksi. Venyttele lihaksia lempeästi ennen ja jälkeen liikuntasuoritusten.

Kirjallisuutta

  1. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 23.3.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi