Sepelvaltimoiden tehtävänä on kuljettaa happea ja ravintoa sydänlihakselle. Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden seinämiin alkaa kertyä kolesteroliplakkia (ateroskleroosi) ja suoni alkaa ahtautua.

Sepelvaltimotautia sairastavalle suositellaan säännöllistä ja monipuolista liikuntaa lääkehoidon ja muiden omahoidon keinojen ohella terveysvaikutusten saavuttamiseksi sekä sairauden ennusteen ja elämänlaadun kohentamiseksi.

Sepelvaltimotaudin vaikutus suorituskykyyn

Sepelvaltimotaudissa suorituskyky laskee, koska sydänlihas kärsii hapenpuutteesta.

• Sepelvaltimotauti kehittyy yleensä hitaasti, eikä se alkuvaiheessa anna välttämättä mitään erityisiä oireita.
• Kun sepelvaltimon sisämitta on ahtautunut jo merkittävämmin, saattaa oireita alkaa ilmetä. Tyypillisesti oireita ilmenee liikunnan tai muun fyysisen rasituksen aikana, kun sydänlihaksen ja elimistön hapentarve kasvaa.
• Tyypillisin oire on rasituksessa ilmaantuva laaja-alainen keskirinnassa tuntuva puristava tai ahdistava rintakipu. Oireena voi olla myös kivun säteily (vasempaan) yläraajaan, leukaperiin, yläselkään tai -vatsalle tai lapojen väliin. Muita oireita voivat olla muun muassa hengenahdistus, kylmänhikisyys, suorituskyvyn äkillinen lasku ja pahoinvointi. Oireet voivat olla myös hyvin yksilöllisiä.
• Valtimon ahtautuessa lisää myös oireiden voimakkuus lisääntyy tai niitä tulee herkemmin. Moni kokee tämän nopeasti heikentyneenä suorituskykynä. Oireita voi tilanteen edetessä alkaa ilmaantua myös levossa.

Säännöllisen liikunnan merkitys

Säännöllisen ja monipuolisen liikunnan avulla voidaan vaikuttaa suotuisasti sydänterveyteen ja sepelvaltimotautia pahentaviin riskitekijöihin. Säännöllinen liikunta keventää sydämen kuormitusta ja parantaa suorituskykyä ja arjessa selviytymistä sekä sairauden ennustetta ja elämänlaatua.

Säännöllinen, monipuolinen ja oikein toteutettu liikunta

• tehostaa sydämen vasemman kammion pumppaustehoa
• tehostaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa
• tehostaa valtimoiden sisäkalvon (endoteeli) toimintaa
• vähentää valtimonseinämän tulehdusreaktiota
• parantaa kolesterolitasapainoa, kun edullisen HDL-kolesterolin määrä kasvaa ja ns. huonon LDL-kolesterolin ja haitallisten triglyseridien määrä
• laskee laskee kohonnutta lepoverenpainetta (yläpaine)
• kohentaa lihasvoimaa parantaa sokeritasapainoa elimistössä ja vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen vaaraa
• vahvistaa verisuonten seinämiä ja elastisuutta
• saattaa tehostaa uudissuonten (kollateraalisuonet) muodostumista
• rauhoittaa sympaattisen hermoston yliaktiivisuutta
• saattaa rentouttaa ja auttaa stressinhallinnassa.

Liikunta toipilasaikana

Toipilasaikana, esimerkiksi sydäninfarktin tai sydäntoimenpiteen jälkeen, liikunta tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa sairaalassa. Alkuvaiheessa liikunnan voi aloittaa kevyellä tasolla tyypillisesti ammattilaisen ohjaamana ja/tai ammattilaisen annettua luvan. Hoitavalta henkilökunnalta saatuja yksilöllisiä ohjeita tulee noudattaa.

• Liikunnan tulee olla oireetonta.
• Toipilasaikana on tärkeää liikkua päivittäin, mutta liikunnan pitää olla kevyttä (Borgin asteikolla vähemmän kuin 11, taulukko Borgin asteikko, RPE eli koetun kuormittuneisuuden asteikko). Esimerkiksi rauhallinen kävely sopii hyvin toipilasajan liikunnaksi.
• Liikunnan määrää ja tehoa on hyvä lisätä vähitellen. Oman kehon tuntemus on tärkein mittari sopivan rasituksen määrän arvioimisessa.
• Mahdollisen sydäninfarktin jälkeen 2–4 ensimmäistä viikkoa liikunnan tehon tulee olla rasittavuudeltaan kevyttä (liikunta ei vielä hengästytä tai lihakset eivät väsy).
• 2–4 viikon jälkeen voi alkaa liikkua hieman rasittavalla tasolla (kevyt hengästyminen, kevyt lihasten väsyminen) lisäten liikunnan määrää ja tehoa vähitellen. Rasitustason nostamisen edellytyksiä ovat oireettomuus ja hyvä palautuminen liikunnasta. Jos ammattilainen on antanut yksilöllisiä tarkempia tai poikkeavia ohjeita, niitä tulee noudattaa.
• Mahdollisen sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen toipilasaikana (noin 2–3 kk) tulee noudattaa sairaalassa annettuja ohjeita liikkumisen aloittamisen suhteen. Alkuviikot pyritään liikkumaan melko kevyellä tasolla, ja rasituksen tasoa ja liikkumisen määrää nostetaan hiljalleen. Myös rintalastan kuormitusrajoitteet tulee huomioida.
• Mahdollisen varjoainetutkimuksen ja/tai sepelvaltimon pallolaajennuksen (ilman sydäninfarktia) jälkeen tulee valtimonpistoskohdan vuoksi välttää kovia ponnisteluja ja rasittavaa liikuntaa muutaman päivän ajan.
• Mahdollisen toipilasvaiheen jälkeen vakaassa tilanteessa tavoitteena on liikunnallinen elämäntapa (ks. alla)

Tavoitteena liikunnallinen elämäntapa

Pohdi, millä keinoilla saat itsesi motivoitumaan ja sitoutumaan liikunnalliseen elämäntapaan. Pohdi, mitä liikunnallisen elämäntavan lunastaminen sinulta vaatisi.

Huomioitavia seikkoja:

• Liiku ja tee arjen askareita oman kunnon mukaan. Jos lähtökuntosi on heikko, olet ollut toipilas tai vasta aloitat liikuntaa, muista maltillinen nousujohteisuus.
• Aloita liikunta lempeästi lämmitellen ja lopeta rauhallisesti jäähdytellen. Liiku oireettomasti.
• Muista kehonhuolto ja yksittäiset lepopäivät (vakaa tilanne). Sairaalassa, huonovointisena ja epäselvässä terveydentilassa lepoa tarvitaan enemmän. Ota huomioon myös haastavat sääolosuhteet ja mahdolliset voinnin vaihtelut.
• Pyri löytämään itselle mieluisa ja sopiva tapa liikkua.
• Liikuntaa voi koota paloista päivän aikana osiin pilkkoen, tauottaa ja säädellä vauhtia jaksamisen mukaan.
• Liikuntaan kuuluu vakaassa tilanteessa hikoilu ja hengästyminen, mutta ei ”tuskanhiki” ja hengenahdistus.
• ”Ole hereillä” – huomaa mahdolliset sydänoireet. Aktiivisesti ja riittävän tehokkaasti liikkuva yleensä myös havaitsee mahdollisen suorituskyvyn laskun ja oireiden ilmaantumisen paremmin.

Liikuntasuositus

Hyöty- ja arkiliikuntaa suositellaan pääsääntöisesti päivittäin.

Kestävyysliikuntaa suositellaan vähintään 3–5 päivänä viikossa.

Lihasvoimaharjoittelua suositellaan 2–3 kertaa viikossa.

• Lihaksia voi vahvistaa niin kotona, luonnossa kuin kuntosalilla.
• Niin sanottu dynaaminen liikunta on sydänystävällisempää, sillä siinä on tarkoituksena, että lihas jännittyy ja rentoutuu vuoron perään. Lihaksen liike on pumppaavaa, jolloin se kuormittaa sydäntä selvästi vähemmän kuin staattinen liike.
• Lihasvoimatreeni koostetaan 8–10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta dynaamisesta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 10–15 kertaa.

Sopiva rasitustaso

Muista aina aloittaa liikunta kevyesti lämmitellen ja lopettaa jäähdytellen.

Vasta-alkajille (ja toipilasvaiheessa) suositellaan kevyttä rasitustasoa alkuvaiheessa. Liikunnan rasittavuutta voidaan lisätä vähitellen yleensä peruskunnon kohenemisen (ja toipumisen) myötä.

Koettua liikunnan kuormittavuutta voidaan oireisilla arvioida esimerkiksi Borgin laatimalla RPE (Rating of Perceived Exertion) -asteikolla. Asteikko kattaa numeroina välin 6–20 (taulukko Borgin asteikko, RPE eli koetun kuormittuneisuuden asteikko). Numerot kuvaavat hengästymisen ja kokonaiskuormituksen tunnetta, eli miltä rasitus juuri sillä hetkellä tuntuu. Numero 6 vastaa oireetonta tunnetta (”ei rasitusta”) ja numero 20 äärimmilleen vietyä tunnetta (”en jaksa enää”).

Jos kunto on hyvä ja liikkuminen oireetonta, voi toipumisen myötä alkaa liikkua myös ensin hieman rasittavalla tasolla (hieman rasittava taso 13/20 Borgin asteikolla; kevyt hengästyminen) ja siirtyä voinnin salliessa hiljalleen myös kovempiin tehoihin (rasittava taso 15/20 Borgin asteikolla; reilumpi hengästyminen / puuskutus) ainakin intervallityyppisesti. Tällöin liikunta on välillä reippaampaa ja välillä rauhallisempaa muutaman minuutin jaksoissa.

Kunnon kohotessa hyvässä peruskunnossa olevat oireettomat ja vakaata sepelvaltimotautia sairastavat voivat harrastaa liikuntaa melko kovillakin tehoilla, mikäli se on oireetonta ja siitä palautuu hyvin. Kilpaa urheileville tai muutoin korkealla intensiteetillä harjoitteleville voi suositella asiatuntijan arviointia liikuntamuodon sopivuuden arvioinnissa, jotta ohjeet voidaan räätälöidä yksilöllisemmin. Kovatehoiseen urheiluun palaamisessa tulee noudattaa maltillista nousujohteisuutta.

On hyvä muistaa, että hengästyminen ja hikoilu kuuluvat liikuntaan vakaassa tilanteessa, hengenahdistus, sydänoireet ja tuskanhiki puolestaan eivät. Riittävän tehokkaasti itseään rasittava henkilö voi myös havaita mahdolliset sydänoireet ja sairauden etenemisen paremmin, verrattuna henkilöön, joka ”vain makaa sohvalla”. Toisaalta on hyvä muistaa, että välillä liikunta voi tarkoituksella olla ”ihan vaan” kevyttä ja palauttavaa.

Jos ilmenee rasitusrintakipua, tulee liikunnan rasitustaso pitää rintakipukynnystä alempana. Mikäli käytössä on nitrovalmiste (kuten Dinit-suihke tai kielenalustabletti), tulee se pitää mukana myös liikkuessa.

Staattisessa jännityksessä ylävartalon pienet lihakset kuormittuvat ja väsyvät alaraajojen suuria lihaksia helpommin, joten rintatuntemuksia saattaa tulla vähäisenkin rasituksen jälkeen. Mikäli oireita ilmenee, on kuormitus ollut liian raskas tai pitkäkestoinen.

Huomioitavaa

• Liikunnallisen elämäntavan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.
• Tämän ohjeen liikuntamäärällä liikunnasta on tutkitusti hyötyä sepelvaltimotautia sairastaville. Säännöllisyyden ohella monipuolisuus on tärkeää. Liikunnan aloittaminen edellyttää, että sydäntilanne on vakaa. Keskustele tarvittaessa yksilöllisistä ohjeista sydänasiantuntijan kanssa. Noudata aina mahdollisia yksilöllisesti saamiasi ohjeita.
• Määrät ovat tavoitteita, joihin ei tarvitse yltää heti. Aloita maltilla, lisäten ensin lyhyitä liikkumiskertoja, pidennä matkaa ja/tai aikaa hiljalleen ja hae vasta lopuksi tehoja. Tavoitteena on liikunnallinen elämäntapa.
• Aloita liikunta aina rauhallisesti vähintään 5–10 minuutin lämmittelyllä, jotta elimistö ehtii sopeutua rasitukseen. Höllää tahtia myös lopussa noin viideksi minuutiksi, jotta syke ja hengitys ehtivät tasaantua, ennen kuin lopetat liikunnan.
• Liiku omia tuntemuksiasi kuunnellen. Älä vertaa itseäsi muihin.
• Tarkkaile, palaudutko harjoittelusta normaalisti. Jos olo on normaalista poikkeavan väsynyt vielä seuraavana päivänä, vähennä liikunnan tehoa tai määrää tarpeen mukaan. Sairaana ei pidä urheilla. Myös haastavat sääolosuhteet kannattaa huomioida ja tarvittaessa keventää rasituksen tehoa.
• Jos vointisi huononee tai voinnissa/sairaudessa tapahtuu äkillinen muutos, keskeytä liikunta, kunnes syy on selvitetty.
• Ota huomioon sinulle mahdollisesti määrätyn beetasalpaajan vaikutus syketasoosi ja vointiisi. Beetasalpaajalääkitys estää sydäntäsi kuormittumasta ja pitää syketasoa maltillisempana. Lääkitys saattaa lisäksi aiheuttaa väsymyksen tunnetta jaloissasi ja herkempää hengästymistä erityisesti liikkeelle lähtiessä. Beetasalpaajalääkitystä käyttäville suositellaan pidennettyä lämmittelyaikaa.
• Hyvä peruskunto tarjoaa hyvää ”puskuria” niin mahdollisen sairauden etenemisen kuin arjessa pärjäämisen varalle.
• Jos terveydentilassasi tapahtuu muutos, selvitä sen syy ennen kuin jatkat liikkumista.