Säännöllinen liikunta

  • ehkäisee sepelvaltimotaudin kehittymistä vaikuttamalla sen vaaratekijöihin. Liikunnan ansiosta terveydelle edullisen HDL-kolesterolin määrä kasvaa ja haitallisten triglyseridien määrä laskee. Liikunta laskee kohonnutta verenpainetta ja vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen vaaraa.
  • puolittaa ensimmäisen sydäninfarktin vaaraa
  • lieventää sepelvaltimotaudin oireita. Kun kunto kohoaa, pulssi ja verenpaine nousevat rasituksessa hitaammin ja sama suoritustaso saavutetaan pienemmällä sydämen työkuormalla. Lisäksi sepelvaltimoiden sisäkalvon toiminta paranee, mikä parantaa sydänlihaksen verenkiertoa.
  • vähentää kuoleman vaaraa ja sydänkuoleman vaaraa sepelvaltimotautiin sairastuneilla 30 %.

Oireiden ilmaantuminen rasituksessa

  • Sepelvaltimotauti kehittyy yleensä hitaasti, eikä se alkuvaiheessa anna mitään erityisiä oireita.
  • Kun sepelvaltimon sisämitassa on noin 50 %:n ahtauma, alkaa oireita ilmetä liikunnan tai muun fyysisen rasituksen aikana. Tavallinen oire on lisääntynyt hengenahdistuksen tai painon tunne rintakehällä rappusia tai ylämäkeä noustessa.
  • Kun valtimo ahtautuu lisää, oireiden voimakkuus lisääntyy tai niitä tulee herkemmin. Moni kokee tämän nopeasti heikentyneenä kuntona.
  • Kun sepelvaltimot on pallolaajennettu tai ohitusleikattu, verenkierto paranee ja rasituksesta aiemmin aiheutuneet oireet vähenevät tai häviävät kokonaan.

Millaista liikuntaa?

Koettua liikunnan kuormittavuutta voidaan oireisilla arvioida esimerkiksi Borgin laatimalla RPE (Rating of Perceived Exertion) -asteikolla. Asteikko kattaa numeroina välin 6-20 (ks. taulukko Borgin asteikko, RPE eli koetun kuormittuneisuuden asteikko). Numerot kuvaavat hengästymisen ja kokonaiskuormituksen tunnetta, miltä rasitus juuri sillä hetkellä tuntuu. Numero 6 vastaa levossa oloa ja numero 20 äärimmilleen vietyä ”en jaksa enää” tunnetta.

Taulukko 1. Borgin asteikko, RPE eli koetun kuormittuneisuuden asteikko. Alue 11–14 on useimmille sopiva rasitustaso topilasajan jälkeen.
6
7 erittäin kevyt
8
9 hyvin kevyt
10
11 KEVYT
12
13 hieman rasittava
14
15 RASITTAVA
16
17 hyvin rasittava
18
19 hyvin paljon rasittava
20

Toipilasaika (toimenpiteen jälkeen 1–4 viikkoa)

Toipilasaikana on tärkeää liikkua päivittäin, mutta liikunnan pitää olla kevyttä (Borgin asteikolla vähemmän kuin 11, ks. yllä). Esimerkiksi rauhallinen kävely sopii hyvin toipilasajan liikunnaksi. Liikunnan määrää ja tehoa on hyvä lisätä vähitellen. Oman kehon tuntemus on tärkein mittari sopivan rasituksen määrän arvioimisessa.

Toipilasajan jälkeen

Hyviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, hölkkä, hiihto, jumpat, tanssi, uinti ja pyöräily, jotka kuormittavat suuria lihasryhmiä. Valitse liikuntamuotoja, joista itse pidät ja joita voit harrastaa reippaalla teholla.

Harrasta kestävyysliikuntaa vähintään 3–5 päivänä viikossa 30 minuuttia, kunnon ja sääolosuhteiden mukaan. Tehokkainta on liikkua päivittäin. Jos kuntosi on huono tai et ole liikkunut aiemmin säännöllisesti, aloita liikunta varovasti. Voit jakaa päivittäisen liikuntasuorituksesi 1–2 kertaan tai jakaa 30 minuutin liikuntakerrat kolmeen 10 minuutin jaksoon. Kunnon kasvaessa pidennä liikunnan määrää ja kestoa vähitellen 30–60 minuutin jaksoihin.

Teho on sopiva, kun harjoittelu tuntuu hieman tai kohtalaisen rasittavalta (RPE 12–13), Liikunnan aikana sinulle tulee pieni hiki ja hengästyt kohtalaisesti. Suorituksen aikana pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Liikunnan rasittavuutta voidaan lisätä vähitellen sitä mukaa kun peruskuntosi kasvaa. Kunnon kohotessa voit harrastaa liikuntaa rasittavalla tasolla (RPE 13–15).

Jos tiedät maksimisykkeesi, eikä sinulla ole ollut rasitusrintakipua, liikunnan sopiva syketaso on 60–80 % maksimista. Maksimisyke voidaan arvioida kaavasta 210 – (0,65 × ikä vuosina). Jos sinulla on ollut rasitusrintakipua, pidä liikunnan rasitustaso rintakipukynnystä alempana. Sykkeen suositeltava maksimitaso on tällöin 10 lyöntiä vähemmän kuin syketaso, jolla rintakipu tuntuu.

Ota huomioon sinulle määrätyn beetasalpaajan vaikutus syketasoosi ja vointiisi. Beetasalpaajalääkitys estää sydäntäsi kuormittumasta ja siksi hidastuttaa syketasoa. Jos olet aiemmin käyttänyt sykemittaria ja seurannut syketasoasi liikunnan aikana, et voi enää lääkityksen aloittamisen jälkeen käyttää aiempia sykearvojasi etkä väkisin nostaa sykettä aiemmalle korkeammalle tasolle. Lääkitys saattaa lisäksi aiheuttaa väsymyksen tunnetta jaloissasi ja liikkeelle lähdössä.

Staattinen ja dynaaminen liikunta (lihastyö)

Toimenpiteen jälkeinen liikunta on hyvä aloittaa kestävyysliikunnalla (kävely, uinti, hiihto) ja vasta myöhemmin aloittaa lihaskunto- tai kuntosaliharjoittelu. Lihasvoimaharjoittelu – ohje keski-ikäisille ja sitä vanhemmille

Joskus sydäntapahtuman jälkeen on lääkärisi saattanut antaa sinulle rajoituksia liikunnan harjoittamiseen. Useimmiten kiellot liittyvät staattisen lihastyön harjoittamiseen tai käsien pitkäkestoiseen kohoasentoon. Staattisen liikunnan aikana lihas on jännityksessä pitkään, eikä pääse lepäämään tai rentoutumaan suorituksen aikana. Esimerkkejä staattisesta lihastyöstä on painonnosto. Kotiaskareissa staattista lihastyötä tehdään, kun kolataan lunta, kannetaan painavia taakkoja, ripustetaan verhoja tai kudotaan puikoilla.

Staattisessa jännityksessä ylävartalon pienet lihaksen kuormittuvat ja väsyvät alaraajojen suuria lihaksia helpommin, joten rintatuntemuksia saattaa tulla vähäisenkin rasituksen jälkeen. Mikäli oireita tulee, on kuormitus ollut liian raskas tai pitkäkestoinen.

Dynaaminen liikunta on sydänystävällisempää, sillä lihas jännittyy ja rentoutuu vuoron perään. Lihaksen liike on pumppaavaa, jolloin se kuormittaa sydäntä selvästi vähemmän kuin staattinen liike.

Sepelvaltimotaudin hoitoon suositellaan 2–3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta dynaamisesta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 10–15 kertaa.

Huomioitavaa

Aloita liikunta aina rauhallisesti vähintään viiden minuutin lämmittelyllä, esimerkiksi paikallaan marssien, jotta elimistö ehtii sopeutua rasitukseen. Höllää tahtia myös lopussa noin viideksi minuutiksi, niin että syke ja hengitys ehtivät tasaantua ennen kuin lopetat liikunnan.

Kun liikuntaa harrastaa säännöllisesti, sydäninfarktin tai sydänkuoleman vaara liikunnan aikana on hyvin pieni. Liikuntaan tottumattomalla suuret yhtäkkiset kertaponnistukset lisäävät vaaraa.

Hengästyminen liikunnan aikana on sallittua, mutta ei hengenahdistus. Myös liikunnasta palautumisen pitää tapahtua kohtuullisessa ajassa eli suurin piirtein samassa ajassa kuin liikunta on kestänyt. Jos terveydentilassasi tapahtuu muutos, selvitä sen syy ennen kuin jatkat liikkumista.

Sepelvaltimokuntoutuspotilaiden liikunnassa on tarpeen ottaa huomioon kaikki turvallisuustekijät perusteellisemmin kuin terveiden ihmisten liikunnassa. On korostettava suorituksen aikana ja sen jälkeen koettujen oireiden ja tuntemusten merkitystä sekä vältettävä liikunnassa lisärasitusta aiheuttavia tekijöitä, kuten tilapäisiä sairauksia ja väsymystiloja, psyykkistä jännitystä, rasituksen äkillistä aloittamista ja lopettamista, raskaita aterioita, kylmää ja kuumaa sekä nautintoaineita, kuten tupakkaa, alkoholia ja runsaita määriä kahvia.

Jos terveydentilassasi tapahtuu muutos, selvitä sen syy ennen kuin jatkat liikkumista.