Yleistä

Kohdun rakennepoikkeavuuksien kirjo on laaja ja alkaa kohtuontelon lievistä muodon muutoksista ja ulottuu kohdun täydelliseen puuttumiseen. Suuri osa rakennehäiriöistä todetaan sattumalta ultraäänitutkimusten yhteydessä. Tutkimusten mukaan kohdun rakennepoikkeavuuksia esiintyy väestössä 3,5–8,5 %:lla, mutta hedelmättömyyshäiriöistä tai tietyistä raskausongelmista kärsivillä ne ovat tätä yleisempiä.

Kohdun ja emättimen kehityshäiriöiden syyt tunnetaan vielä puutteellisesti. Riski kohdun rakennepoikkeavuuksille on osin perinnöllistä, todennäköisimmin monitekijäisellä mekanismilla.

Kohdun merkittävän rakennepoikkeavuuden toteaminen voi aiheuttaa huolta hedelmällisyydestä ja raskausongelmista ja täten olla psyykkisesti kuormittavaa.

Kohtuuttomat on synnynnäisesti kohduttomien tai kohdunpoiston läpikäyneiden yhteisö, jossa saa vertaistukea kohduttomuuteen ja siitä seuranneeseen lapsettomuuteen. Toiminta siirtyi vuoden 2022 alussa osaksi Lapsettomien yhdistystä; Kohtuuttomat - Lapsettomien yhdistys Simpukka ry.

Kohdun ja emättimen puutos

Kohdun puutos on harvinainen kuukautisten puuttumisen (amenorrean) syy. Kohdun ja emättimen rakennehäiriöiden yhteydessä munasarjat ovat normaalisti kehittyneet, joten puberteetin kehitys (rintojen ja karvoituksen kehitys) on normaalia. Kohdun puutokseen voi liittyä virtsateiden ja munuaisten kehityshäiriöitä.

Kohtu, kohdunkaula ja emättimen yläosa saavat sikiön kehityksessä alkunsa kahdesta ns. Müllerin tiehyestä. Kohtu jää muodostumatta, jos tiehyet kehittyvät sikiökaudella vajavaisesti. Kohdun puutokseen liittyy usein emättimen puutos tai emättimen väliseinä. Nämä Müllerin tiehyiden poikkeavuudet ovat harvinaisia; niiden esiintyvyys on arviolta yksi 4 000–5 000 vastasyntynyttä tyttöä kohti.

Jos todetaan, että tytöltä puuttuu sekä emätin että kohtu, ja samalla todetaan häpy- ja kainalokarvoituksen puuttuminen, voi kyseessä olla harvinainen (1:60 000) androgeeniresistenssioireyhtymä.

Gynekologinen tutkimus ja pikkulantion ultraäänitutkimus ovat avainasemassa epäiltäessä kohdun puutosta. Kohdun puutoksessa ulkoiset sukuelimet ovat normaalit, mutta noin 2/3 emättimen yläosasta puuttuu.

Synnytinelinten rakennehäiriöiden tarkentavana kuvantamismenetelmänä voidaan käyttää vatsan magneettitutkimusta (MRI). Joskus kohdun ja emättimen synnynnäisiin kehityshäiriöihin voi liittyä munuaisten rakenteen tai virtsanjohdinten poikkeavuus, mistä syystä virtsateiden ultraäänitutkimus voi olla aiheellisia.

Emättimen puutos voi olla vain osittainen, jolloin esimerkiksi yhdyntöjen aloittaminen onnistuu ja emätin vain venyy vähitellen. Jos emätin puuttuu kokonaan, yhdynnät eivät onnistu ilman hoitoja.

Emätin voidaan halutessa muodostaa mekaanisella puikkovenytyksellä tai kirurgisesti. Kirurgista hoitoa tehdään harvoin, ja sen jälkeenkin tarvitaan venytyshoito. Hoitotulos on yleensä hyvä ja mahdollistaa yhdyntöjen aloittamisen.

Jos kohtu puuttuu, lapsettomuuden hoitoon on tällä hetkellä vähän vaihtoehtoja. Sijaissynnytys ei toistaiseksi ole Suomessa mahdollista: hedelmöityshoitolaki kieltää sen käytön. Kohdun siirtoleikkaus on kokeellista toimintaa, jota Suomessa ei ole tehty, mutta alustavaa keskustelua tästä mahdollisuudesta on käyty. Ensimmäinen lapsi kohdunsiirron jälkeen syntyi Ruotsissa vuonna 2014. Adoptio on siis tällä hetkellä ainoa mahdollisuus lapsen hankintaan.

Psyykkinen tuki on tärkeää sekä diagnoosin selvittyä että hoitojen aikana.

Umpinainen immenkalvo

Immenkalvo (latinaksi hymen) on kudos, joka reunustaa osittain emättimen suuaukkoa. Immenkalvon koko voi vaihdella tai siinä ei ole lainkaan aukkoa. Tila on harvinainen; umpinainen immenkalvo (hymen imperforatus) todetaan yhdellä tuhatta syntyvää tyttöä kohti. Vielä harvinaisempi on tilanne, jossa emättimessä on poikittainen väliseinä (ilmaantuvuus 1:50 000 tyttöä). Pelkkä kohdunkaulan puutos on vielä harvinaisempi.

Jos immenkalvossa ei ole aukkoa, kuukautisveri ei pääse ulos vaan kerääntyy emättimeen ja voi virrata munanjohtimien läpi myös vatsaontelon puolelle. Tällöin kuukautisten alkaminen ilmenee kuukautiskierron mukaisena jaksoittaisena alavatsakipuna, mutta emättimestä ei tule vuotoa. Kipua edeltävät lievemmät jaksoittaiset alavatsakivut, joskus virtsaumpi. Joskus tilanteeseen voi liittyä myös äkillinen rajuoireinen vatsakipu.

Kohdunkaulan striktuura tarkoittaa sen ahtautumista ja umpeutumista. Silloinkin verta kertyy kohdun sisälle. Se ei ole synnynnäinen muutos vaan ahtauma on seurausta jostakin gynekologisesta hoidosta, esimerkiksi kohdunkaulan kudosmuutosalueen poistosta tai sädehoidosta.

Jos immenkalvossa ei ole aukkoa, gynekologisessa tutkimuksessa voidaan nähdä pullottava immenkalvo ja sen takana tummaa verta. Vatsanpeitteiden päältä tehtävässä ultraäänitutkimuksessa kohtu tai emätin tai molemmat todetaan veren täyttämäksi.

Umpinaisen immenkalvon hoito tapahtuu naistentautien yksikössä, ja se on kirurginen: immenkalvo avataan. Pysyviä haittoja ei jää.

Kohdun rakennehäiriö

Kohtu voi olla kaksiosainen tai kohtuontelon sisällä voi on väliseinämä. Kohtu voi puuttua vain osittain: joko vasen tai oikea puolisko jää kehittymättä tai kehittyy vajaasti. Näissä tilanteissa Müllerin tiehyiden yhdistyminen on tapahtunut vaillinaisesti.

Jos kohtu on kaksiosainen, tai toinen puolisko puuttuu tai kohdussa on väliseinämä ja kohdussa on toimivaa limakalvoa, kuukautisvuodot alkavat yleensä normaalisti. Näissä tapauksissa kohdun rakennepoikkeavuus voidaan todeta esimerkiksi vasta erilaisten raskausongelmien yhteydessä. Esimerkiksi sikiön tarjontapoikkeavuuden ja ennenaikaisen synnytyksen riski on suurentunut.

Kohdun rakennehäiriö ei välttämättä aiheuta mitään ongelmia, ja se voidaan löytää sattumalta esimerkiksi ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Osa kohdun rakennepoikkeavuuksista ilmenee lapsettomuuden, toistuvien keskenmenojen tai raskauden toisen kolmanneksen keskenmenojen vuoksi tehtyjen selvittelyjen yhteydessä.

Hoidon tarve ja hoitotapa mietitään yksilöllisesti. Synnyttämättömällä naisella kohdun rakennehäiriöllä voi olla merkitystä esimerkiksi mietittäessä kierukkaehkäisyn soveltuvuutta. Kohdun väliseinämän poistoa voidaan harkita esimerkiksi toistuvien keskenmenojen yhteydessä. Jos aiemman raskauden kulun perusteella arvioidaan, että ennenaikaisen synnytyksen tai sikiön pienipainosuuden riski on suurentunut, voidaan harkinnan mukaan tarjota raskauden seurantaa äitiyspoliklinikassa.