Yleistä

Nivelpsoriaasi on tulehduksellinen reumasairaus, jota esiintyy nimensä mukaisesti psoriaasia sairastavilla. Iho- ja nivelpsoriaasi ovat autoimmuunitauteja, joiden syitä ei tunneta.

Suomessa ihopsoriaasia sairastaa 1,5–3 % väestöstä, ja potilaista 5–7 %:lla on myös nivelpsoriaasi. Keskivaikeassa tai vaikeassa ihopsoriaasissa nivelpsoriaasin esiintyvyys on n. 20–30 %. Naiset ja miehet sairastuvat nivelpsoriaasiin yhtä usein, mutta taudin muoto, jossa tavataan tulehdusta risti-suoliluun ja selkärangan alueella, on miehillä yleisempi.

Perinnöllinen alttius on vahva: jos toisella vanhemmalla on psoriaasi, on sairastumisriski ihotautiin 15–30 %. Nivelpsoriaasipotilaista n. 30 %:lla esiintyy ihopsoriaasia suvussa. Nivelpsoriaasin kehittymisen riskiä lisäävät nivelpsoriaasin esiintyminen suvussa, kynsimuutokset ja ihomuutokset laajoilla alueilla.

Nivelpsoriaasiin liittyy suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Nivelpsoriaasin oireet

Niveloireet voivat ilmaantua joko samanaikaisesti iho-oireiden kanssa, iho-oireiden jälkeen (yleisin) tai pienellä osalla jo ennen iho-oireita. Tavallisia oireita ovat nivelten arkuus, aamujäykkyys ja turvotus sekä jänteiden kiinnityskohtien kipu. Epäsymmetrisesti ilmenevät harvojen nivelten tulehdukset ovat yleisempiä kuin nivelreumaa muistuttava symmetrinen monen nivelen tulehdus. Pelkästään sormien ja varpaiden kärkinivelten tulehdus on yksi nivelpsoriaasin muoto, johon liittyy kynsimuutoksia. Jänneperäisiä kipuja esiintyy erityisesti kantaluussa akillesjänteen ja jalkapohjan kalvojänteen (plantaarifaskian) kiinnitysalueella.

Jossain vaiheessa jopa puolella potilaista tavataan sormien ja varpaiden makkaramaista turvotusta (daktyliitti), mikä johtuu nivelten, jänteiden ja niitä ympäröivien kudosten tulehduksesta. Aamuyöstä herättävä alaselkäkipu ja selän jäykkyys ja liikearkuus viittaavat selkärankareumaa muistuttavaan taudin muotoon. Melko usein psoriaasia sairastavilla on nivelkipuja ilman aktiivista niveltulehdusta. Riski sairastua silmän värikalvon tulehdukseen on lisääntynyt.

Nivelpsoriaasin toteaminen

Jos epäillään nivelpsoriaasia, jatkotutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa reumatologian poliklinikalla. Taudin toteaminen perustuu oireisiin ja lääkärin tutkimuksessa todettuihin nivelten turvotuksiin tai muihin löydöksiin. Nivelpsoriaasin toteaminen voi olla hankalaa taudin alkuvaiheessa, kun oireet voivat olla lieviä ja vaihtelevia. Jos ainoana oireena ovat vain nivelkivut ilman nivelturvotuksia, ei nivelpsoriaasidiagnoosia voi tehdä.

Laboratoriokokeet ja kuvantamistutkimukset voivat auttaa taudin määrittämisessä. Tulehdusarvot (lasko ja CRP) ovat usein koholla, mutta voivat olla myös täysin normaalit. Nivelreumassa todettavat reumatekijä ja sitrulliinipeptidivasta-aineet ovat nivelpsoriaasipotilailla useimmiten negatiiviset.

Käsien ja jalkaterien röntgenkuvissa voidaan pitkäkestoisemmassa taudissa nähdä nivelpsoriaasille ominaisia muutoksia, jotka ovat erilaisia kuin nivelkulumissa tai nivelreumassa tavattavat muutokset. Risti-suoliluun ja selkärangan tulehdusmuutokset voidaan havaita röntgenkuvissa ja oireiden alkuvaiheessa parhaiten magneettitutkimuksella.

Nivelpsoriaasin itsehoito

Lieviä nivelturvotuksia voi itse hoitaa kylmillä kääreillä, ja tarpeen mukaan voi ottaa ilman reseptiä saatavia kipu- ja tulehduskipulääkkeitä. Liikunta ja lihasten voimaharjoittelu parantavat nivelten liikkuvuutta ja yleistä toimintakykyä.

Myös elintavoilla on merkitystä nivelpsoriaasin hoidossa. On todettu, että TNF-salpaajien teho on tupakoivilla nivelpsoriaasia sairastavilla potilailla heikompi kuin tupakoimattomilla. Myös ylipaino liittyy huonoon lääkevasteeseen.

Nivelpsoriaasin lääkehoito

Nivelpsoriaasin lääkehoidon valinnassa huomioidaan oireiden aktiivisuus ja laajuus, kuvantamistutkimuksissa todetut mahdolliset nivelvauriot sekä iho-oireet. Lääkityksellä pyritään sammuttamaan reumaattinen tulehdus kokonaan tai lähes kokonaan. Lievässä yhden tai muutaman nivelen tulehduksessa voi riittää paikallinen glukokortikoidipistos, jonka lisäksi voi käyttää kuureittain tai tarpeen mukaan otettavaa tulehduskipulääkettä.

Mikäli edellä mainitut lääkkeet eivät riitä tai tauti on alun perin vaikeampi, on ensisijainen vaihtoehto metotreksaatti. Lääke otetaan joko suun kautta tai pistoksena kerran viikossa, ja sen teho paitsi nivel- myös iho-oireisiin on varsin hyvä.

Mikäli metotreksaatti ei sovi, voidaan nivelpsoriaasin hoidossa käyttää myös muita perinteisiä reumalääkkeitä kuten sulfasalatsiinia ja leflunomidia. Glukokortikoidia voi käyttää myös pienellä annoksella suun kautta.

Jos aktiivista tautia ei saada perinteisillä reumalääkkeillä rauhoitettua, voidaan aloittaa biologinen lääkitys. Useimmiten käytetään ihon alle pistettäviä tai suoneen annettavia TNF-salpaajia, joita on käytössä viisi eri valmistetta (adalimumabi, etanersepti, golimumabi, sertolitsumabipegoli ja infliksimabi). Uudempia eri mekanismeilla vaikuttavia biologisia lääkkeitä ovat sekukinumabi, iksekitsumabi, guselkumabi ja ustekinumabi. Niiden teho nivelpsoriaasioireisiin on yhtä hyvä, mutta iho-oireisiin mahdollisesti parempi kuin TNF-salpaajilla. Suun kautta otettavia lääkkeitä ovat apremilasti ja JAK-estäjät.

Todennettua tulehdusta risti-suoliluunivelissä tai selkärangan alueella hoidetaan omaehtoisen fysioterapian lisäksi tulehduskipulääkkeillä ja sulfasalatsiinilla, mutta jos ne eivät auta riittävästi, aloitetaan biologinen lääkitys.

On huomattava, että lähes kaikki (ei sulfasalatsiini) nivelpsoriaasiin käytössä olevista lääkkeistä tehoavat myös iho-oireisiin.

Nivelpsoriaasiin liittyvien sydän- ja verisuonitautien ja niiden riskitekijöiden hoito tapahtuvat perusterveydenhuollossa, kuten myös lievän nivelpsoriaasin hoito. Vaikeaa sairautta ja potilaita, jotka käyttävät biologisia lääkkeitä tai JAK-estäjiä, seurataan erikoissairaanhoidossa reumatologien toimesta ja joskus yhteistyössä myös ihotautilääkärien kanssa.

Nivelpsoriaasiksessa käytettyjen lääkkeiden tauotus infektioiden ja leikkausten yhteydessä, lääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana sekä rokotussuositukset ovat samanlaiset kuin nivelreumapotilailla.

Nivelpsoriaasin ennuste

Nivelpsoriaasin vaikeusaste vaihtelee suuresti. Valtaosalla potilaista oireet ovat lieviä ja pysyvät kurissa tulehduskipulääkkeillä, glukokortikoidipistoksilla ja perinteisillä reumalääkkeillä. Vaikea sairaus voi pidemmän ajan kuluessa johtaa elämänlaadun ja työ- ja toimintakyvyn heikentymiseen.

Lääkehoito on 2000-luvun alusta kehittynyt kuitenkin huimaa vauhtia, ja nykyisellään on nivelpsoriaasin hoitoon käytettävissä niin paljon vaihtoehtoja, että hyvinkin vaikea tauti saadaan kohtuudella rauhoitettua.

Nivelpsoriaasia sairastavan potilaan ennustetta parantavat myös sydän- ja verisuonitautien ja niiden riskitekijöiden mahdollisimman hyvä hoito.