Miksi tarvitaan resepti?

Reseptilääkkeen määrääminen perustuu lääkärin suorittamaan potilaan tutkimiseen ja diagnoosiin. Lääkäri ja potilas sopivat yhdessä lääkehoidosta. Resepti on keino välittää hoitopäätöksen tiedot apteekille, joka toimittaa lääkevalmisteen ja siirtää lääkepakkauksen etikettiin (annosteluohjetarraan) lääkärin ilmoittaman käyttöohjeen. Tietyissä tapauksissa lisäkoulutuksen saaneilla hoitajilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus hoitamilleen potilaille.

Sähköinen resepti

Reseptin sähköinen allekirjoitus ja potilaan kaikkien reseptien säilytys keskitetysti samassa valtakunnallisessa tietokannassa,Reseptikeskuksessa, vähentävät virheiden, yhteisvaikutusten ja väärinkäytön riskiä. Voit tarkastella omia reseptitietojasi OmaKannassa.

Sähköiset potilastieto- ja reseptijärjestelmät ohjaavat reseptin laatijaa. Reseptinkirjoitusohjelmat tarjoavat valmiita ehdotuksia lääkkeen annokseksi ja varoituksia mahdollisista haitta- ja yhteisvaikutuksista muun lääkehoidon kanssa. Lopullinen harkinta ja vastuu jäävät kuitenkin aina lääkärille, joka koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tekee parhaimman mahdollisen hoitopäätöksen.

Reseptin lääkemäärä, voimassaoloaika ja uusiminen

Resepti on tavallisimmin voimassa 24 kuukautta sen määräämis- tai uusimispäivästä lukien, ellei voimassaoloaikaa ole rajattu. Virallisessa luettelossa nimettyjen huumausainelääkkeiden, pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden, biologisten lääkkeiden sekä erityisluvallisten valmisteiden reseptien voimassaoloaika on yksi vuosi. Puhelinlääkemääräykset ovat voimassa enintään kolme kuukautta.

Pitkäaikaishoidoissa lääkäri voi määrätä lääkkeen reseptin koko voimassaoloajaksi joko ilmoittamalla tarvittavan päiväannoksen perusteella pakkauksien lukumäärän tai antamalla tiedon hoidon pituudesta, jolloin apteekki laskee tarvittavien pakkausten lukumäärän. Reseptilääkkeen pakkauksen annosteluohjetarrassa on myös tieto reseptin voimassaoloajasta ja toimittamattomasta lääkemäärästä.

Apteekki luovuttaa kerralla enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan lääkemäärän, tai niin sanotuista kalliista lääkkeistä (markkinoilla yli 1 000 euroa maksava pakkauskoko) kuukauden käyttöä vastaavan lääkemäärän. Tähän on syynä se, että Kela korvaa kertaostona enintään tämän määrän. Pidempää hoitoa varten voi tiettyjä lääkkeitä ostaa ilman Kela-korvausta. Tämä ei kuitenkaan ole järkevää, sillä lääkehoidon mahdollisesti muuttuessa voi syntyä lääkejätettä ja rahaa kuluu turhaan.

Reseptin uudistamispyynnön voi tehdä sähköisesti OmaKannassa, jonne kirjaudutaan omalla verkkopankkitunnuksella, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Kirjautumisen jälkeen näkyviin tulee lista resepteistä, joiden perusteella voi lähettää lääkärille uudistamispyynnön. Jos uudistamispyyntöön on liitetty potilaan puhelinnumero, lähetetään tekstiviestinä tieto kun resepti on uudistettu. Reseptin uusimisessa voi myös saada apua terveydenhuollon tai apteekin henkilökunnalta.

Milloin uusiminen ei onnistu ja tarvitaan uusi resepti?

Reseptejä säilytetään Reseptikeskuksessa 30 kuukautta, minkä jälkeen reseptin tiedot siirretään erilliseen arkistoon. Kahden vuoden lääkehoidon kattava lääkemääräys voidaan uudistaa 28 kuukauden kuluessa alkuperäisen lääkemääräyksen antamisesta. Muiden reseptien osalta uudistaminen on mahdollista 16 kuukauden sisällä.

Lääkäri on saattanut merkitä reseptiin uusimiskiellon tai hylätä uusimispyynnön. Silloin on tarpeen lääkärikontakti, jolla varmistetaan lääkehoidon tarve ja tarvittaessa muutetaan hoitoa.

Entä jos tietojärjestelmä ei toimi?

Tietojärjestelmien puuttuessa tai pettäessä lääkäri voi laatia lääkemääräyksen paperille tai antaa sen puhelimitse apteekkiin. Apteekissa resepti muutetaan sähköiseksi ja tallennetaan Reseptikeskukseen.

Lääkemääräys ja matkustaminen

Euroopan unionin tai talousalueen valtioilla ei ole yhtenäistä sähköistä reseptinkirjoitusjärjestelmää. Tämän vuoksi matkailijan on turvallisinta kuljettaa omat lääkkeensä mukanaan. Silloin kun ulkomailla oleillaan pitkään tai käytössä on erityisillä säilytysohjeilla varustettuja lääkkeitä, joudutaan mahdollisesti turvautumaan oleskelumaan apteekkiin.

Sähköisen reseptin käyttäjä voi ottaa matkalle mukaan lääkärin tulostaman potilasohjeen, jossa on lueteltu kaikki samalla kerralla määrätyt lääkkeet. Omakanta-palvelusta voi tulostaa resepteistä yhteenvedon suomeksi. Sen voi pyytää myös apteekista tai terveydenhuollosta. Apteekista tai lääkäriltä saa myös englanninkielisen yhteenvetotulosteen sähköisistä resepteistä.

Ennen matkaa kannattaa myös varmistaa kohdemaan maahantuontikäytännöt henkilökohtaisten lääkkeiden osalta. Jos lääkkeiden joukossa on huumaavia tai keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja matkustaa Schengen-maihin, on apteekista pyydettävä niille Schengen-todistus.

Lääkkeitä voi ostaa toisesta EU- tai Eta-maasta paperille tulostetulla lääkemääräyksellä ulkomailla ostoa varten tai sähköisellä reseptillä (esim. Virossa). Huumausaineeksi määriteltyjä lääkkeitä ei voi määrätä ostettavaksi toisesta EU- tai Eta-maasta. Jos reseptilääkkeitä halutaan ostaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, tarvitaan yleensä paikallisen terveydenhuollon ammattilaisen antama resepti.

Lääkemääräystä ulkomailla ostoa varten ei voi uusia ja sen voimassaoloaika noudattaa toimittamismaan kansallisia säädöksiä, ellei lääkäri ole erikseen rajoittanut lääkemääräyksen voimassaoloaikaa. On hyvä tietää, että eri EU-maissa reseptin vanhenemisaika voi erota suomalaisesta käytännöstä. Potilas maksaa lääkkeen koko hinnan ja hakee mahdollisen sairausvakuutuskorvauksen omasta kotimaastaan.

Erityisluvalla saatava lääke

Tavallisesti reseptillä määrätään lääkkeitä, joille suomen lääkeviranomainen on antanut myyntiluvan. Erityisistä sairaanhoidollisista syistä potilaalle voidaan kuitenkin määrätä lääke, jolla ei ole myyntilupaa Suomessa. Silloin lääkäri tekee erityislupahakemuksen, ja apteekki hakee viranomaiselta luvan ulkomailla kaupan olevan lääkkeen toimittamiseksi. Potilaalle erityislupamenettely merkitsee myös yleensä suurempaa kustannusta ja viivettä lääkkeen saamisessa. Joissakin tapauksissa sairausvakuutus korvaa lääkekuluja.

Lääke, joka valmistetaan apteekissa (ex tempore -resepti)

Viime vuosisadan alussa suuri osa lääkkeistä valmistettiin apteekeissa. Nykyäänkin lääkäri voi määrätä periaatteessa mitä tahansa lain sallimaa lääkeainetta, jota apteekki pystyy valmistamaan. Apteekkien lääkevalmistus on keskittynyt tiettyihin apteekkeihin, joilla on lääkevalmistuksen laatuvaatimukset edellyttämä osaaminen ja tuotantotilat. Tavallisimpia ex tempore -lääkkeitä ovat ihotautien hoitoon tarkoitetut valmisteet.

Itsehoitolääkkeet

Osa lääkkeistä on itsehoitolääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Joitakin lääkkeitä saa sekä itsehoitona että reseptilääkkeenä. Itsehoitolääkkeiden pakkauskoko on yleensä pienempi koska ne tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, eikä niiden kustannuksia korvata sairausvakuutuksesta.

Itsehoitoon hyväksytään lääkkeitä, joilla hoidetaan lieviä ja helposti itse tunnistettava sairauksia, eikä hoito edellytä välttämättä lääkärin seurantaa. Jos lääkehoidon tarve on jatkuvaa, on aiheellista, että lääkäri arvioi oireiden syyn ja parhaan mahdollisen hoidon.