Lähikatseluspasmin syyt

Lähikatseluspasmi johtuu silmän omaa linssiä (ns. mykiö) mukauttavan lihaksen (ns. sädelihas) krampista. Lihasten kramppi voi aiheuttaa vaihtelevan, voimakkaan ja ajoittaisen likitaitteisuuden.

Lähikatseluspasmin riskitekijät

Pitkään jatkunut lähityöskentely ilman lepoa, stressi, eräiden lääkeaineiden käyttö ja aiempi silmien karsastus (etenkin ulospäin) voivat altistaa lähikatseluspasmille.

Lähikatseluspasmin oireet

Lähikatseluspasmi voi tulla esiin näön sumeutena kauas katsellessa. Muita oireita voivat olla vaihteleva näöntarkkuus ja toisistaan merkittävästi poikkeavat taittovirheen mittauslukemat eri kerroilla.

Silmien kääntyminen nenän suuntaan (sisäänkarsastus) ja kahtena näkeminen voivat myös olla oireina. Tilaan voivat liittyä myös tavallista pienemmän kokoiset mustuaiset.

Milloin hoitoon

Jos ensisijainen oire on näöntarkkuuden alentuminen kauas katsellessa ilman muita oireita, on optikon suorittama tutkimus suositeltavaa. Optikko ohjaa tarvittaessa silmälääkärin jatkotutkimuksiin.

Jos oireina esiintyy esim. äkillisesti alkaneita kaksoiskuvia tai neurologisia oireita, on yleislääkärin tai silmälääkärin tutkimus aiheellinen.

Taudin toteaminen

Lähikatseluspasmi todetaan silmälääkärin suorittamissa tutkimuksissa.

Silmälääkärin suorittamissa tutkimuksissa selvitetään perusteellisesti oireiden tausta. Näöntarkkuus tutkitaan ensin molemmista silmistä yhtä aikaa ja sen jälkeen kummankin silmän osalta erikseen. Akkommodaatiospasmissa yhteisnäkö on usein heikompi kuin kummallakin silmällä erikseen tarkistettu näkö.

Silmien liikkeet ja kohdistaminen lähelle katsellessa testataan ja taittovirhe määritetään ensin ilman silmän tarkennuslihaksia rentouttavia tippoja ja sitten rentouttavien tippojen laittamisen jälkeen (ns. syklorefraktion määritys).

Erotusdiagnostiikka

Värikalvon tai sädekalvon tulehdus voi aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin lähikatseluspasmi. Veren korkea sokeripitoisuus (esimerkiksi aiemmin diagnosoimaton, juuri puhjennut diabetes), myyräkuume ja eräät lääkeaineet (esimerkiksi sulfa) voivat aiheuttaa myös samanlaisia oireita.

Myös aivojen alueen sairaus voi aiheuttaa lähikatseluspasmia muistuttavat oireet.

Lähikatseluspasmin itsehoito

Autolla ei saa ajaa niin kauan kuin esiintyy kaksoiskuvia tai näöntarkkuus on alentunut alle ajokorttirajojen. Huolellinen silmälääkärin ohjeiden noudattaminen lähilasien ja silmää rentouttavien silmätippojen suhteen on keskeistä hoidon aikana.

Lähikatseluspasmin hoito

Hoito tapahtuu silmälääkärin suunnittelemana. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita pitkään kestävää hoitoa, jossa silmien toimintaa rentoutetaan lähityöskentelylaseilla, tarvittaessa toista silmää peittämällä ja lääkehoidolla.

Lääkehoitona voidaan tarvittaessa käyttää tarkennuslihaksia rentouttavia silmätippoja. Lääkitykseksi voidaan harkita esimerkiksi atropiinitippaa kerran vuorokaudessa useiden viikkojen ajan. Vaihtoehtoisena lääkkeenä voidaan harkita syklopentolaatti-tippaa kaksi kertaa vuorokaudessa useiden viikkojen ajan.

Jos oireena on myös voimakas silmien kääntyminen nenän suuntaan (ns. konvergenssispasmi), saatetaan joissakin tapauksissa harkita botuliinitoksiinin ruiskuttamista lihaksiin, jotka kääntävät silmää nenän suuntaan.