Lapsen kaihin yleisyys

Synnynnäisen kaihin ilmaantuvuus on noin 2,5 / 10 000 lasta. 2/3:lla lapsipotilaista kaihi todetaan molemmissa silmissä, 1/3:lla vain toisessa silmässä.

Lapsen kaihin syyt

Perintötekijät vaikuttavat synnynnäisen kaihin esiintymiseen. Kohdunsisäinen infektio voi altistaa kaihin syntymiselle, samoin kuin aineenvaihduntasairaudet.

Silmän eri osiin vaikuttava tulehdus (uveiitti) voi aiheuttaa kaihia.

Lapsen kaihin oireet ja löydökset

Punaheijasteen puuttuminen tai punaheijasteen heikkous, karsastus ja alentunut näöntarkkuus voivat olla lapsen kaihen oireina. Mykiön samentuma on löydös, joka tulee esiin tutkimuksissa.

Lapsen kaihin toteaminen

Lapsen kaihi todetaan lastenlääkärin suorittamassa punaheijastetutkimuksessa ja synnytysosaston kotiinlähtötarkastuksessa.

Myöhemmin kehittyvä lapsen synnynnäinen kaihi voidaan todeta myös neuvolassa lääkärin tekemässä tutkimuksessa 4–6 viikon iässä sekä neuvolan myöhemmissä määräaikaistarkastuksissa.

Silmälääkäri voi todeta kaihin biomikroskooppitutkimuksella sekä ns. epäsuoralla oftalmoskopialla eli silmäntähystyksellä.

Tutkimukset

Lapsen kaihi tutkitaan punaheijastetutkimuksella, näöntarkkuuden tutkimisella ikään sopivilla menetelmillä sekä silmälääkärin suorittamalla biomikroskooppitutkimuksella tai ns. epäsuoralla oftalmoskopialla. Tarvittaessa tehdään myös silmän ultraäänitutkimus.

Jos lapselle suunnitellaan kaihileikkausta, tehdään tarvittaessa lisätutkimukset yleisnukutuksessa.

Lapsen kaihin hoito

Synnynnäisen kaihin hoitona on leikkaushoito, jos kaihi vaikuttaa näön kehitykseen. Jos kaihimuutos on vain pieni samentuma, ei leikkaushoitoa välttämättä tarvita.

Pienikin kaihimuutos voi vaikuttaa näön kehitykseen, ja tarvittaessa taittovoiman eroa hoidetaan silmälaseilla. Tarvittaessa käytetään myös ns. peittohoitoa, jossa paremmin näkevä silmä peitetään määräajaksi huonomman silmän näön kehityksen varmistamiseksi.