Riskitekijät

Jos lapsen paino syntymähetkellä on yli 1 000 g ja sikiöviikkoja on yli 28, keskosen verkkokalvosairaus on yleensä lievä, jolloin hoitoa tarvitaan harvoin. Jos sikiöviikkoja on syntymähetkellä alle 25, lisääntyy riski saada keskosen verkkokalvosairaus.

Oireet ja toteaminen

Tauti voidaan todeta silmälääkärin suorittamassa silmänpohjien tutkimuksessa. Sairaalassa vastasyntyneiltä tutkitaan tarvittaessa silmänpohjat.

Tutkimukset

Vastasyntyneelle tehdään silmänpohjien tutkimus, jos syntymäpaino on alhainen (1 250 g tai vähemmän) tai jos syntymähetkellä sikiöikä on 31 viikkoa tai alhaisempi.

Ennen tutkimusta silmään laitetaan mustuaista laajentavia tippoja. Tutkimus suoritetaan ns. epäsuoralla oftalmoskoopilla eli silmäntähystimellä. Vaihtoehtoisesti tutkimus voidaan suorittaa digitaalisilla laajakulmakuvilla.

Hoito

Tarvittaessa keskosen verkkokalvosairautta hoidetaan yleisanestesiassa tehtävän laserhoidon avulla. Joissakin tapauksissa harkitaan hoidoksi myös kasvutekijänestäjiä (ns. anti-VEGF-hoito), jolloin lasiaistilaan annetaan lääkeainetta.

Seuranta

Verkkokalvon tilannetta seurataan mahdollisesti annettujen laserhoitojen jälkeen viikoittain, kunnes ROP-muutokset ovat hävinneet. Anti-VEGF-hoitojen jälkeen seuranta tapahtuu aluksi 4–8 vuorokauden kuluttua lääkkeen annosta ja sen jälkeen 1–2 viikon välein, kunnes tilanne on vakiintunut.

Kirjallisuutta

  1. Lindahl P. Keskosen verkkokalvosairaus (ROP) ja keskosten silmäseuranta.. Kirjassa: Seppänen M, Holopainen N, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2018, s. 301–303.