Syyt

Ikääntymisen myötä verkkokalvon kerroksiin voi tulla repeämä, joka saa aikaan lisääntyneen kollageenin tuotannon verkkokalvolla aiheuttaen ryppykalvon.

Riskitekijät

Lasiaisen irtauma ja verkkokalvorepeämät altistavat ryppykalvolle. Samoin silmään tehdyt leikkaukset, kuten esimerkiksi kaihileikkaus, lasiaiskirurginen toimenpide tai verkkokalvoirtauman korjausleikkaus, lisäävät ryppykalvon muodostumisen riskiä.

Myös pitkälle edennyt diabeettinen verkkokalvosairaus sekä silmänsisäiset tulehdukset ja kasvaimet altistavat ryppykalvolle.

Oireet

Ryppykalvo voi olla pitkään oireeton. Edetessään ryppykalvo voi aiheuttaa näöntarkkuuden heikkenemistä tai koetun kuvan vääristymistä.

Milloin hoitoon

Näöntarkkuuden heikentyminen ja viivojen vääristyminen on aina aihe tutkimuksiin. Ryppykalvon kirurgista hoitoa harkitaan, jos näöntarkkuus on alentunut merkittävästi tai viivojen vääristyminen haittaa.

Taudin toteaminen

Silmälääkäri toteaa taudin biomikroskooppitutkimuksen ja tarvittaessa silmänpohjan valokerroskuvauksen avulla.

Tutkimukset

Tarkan näön alueen valokerroskuvaus (ns. makula-OCT) on keskeinen tutkimus ryppykalvon diagnostiikassa ja seurannassa. Silmälääkärin suorittama biomikroskooppitutkimus tehdään muiden silmäsairauksien diagnosoimiseksi.

Erotusdiagnostiikka

Tarkan näön alueen rakkulamainen turvotus (ns. kystinen makulaturvotus) voi oireiltaan muistuttaa ryppykalvoa. Diabeettinen verkkokalvosairaus voi tuottaa samanlaisia oireita, kuten myös kostea ikärappeuma, joka aiheuttaa verkkokalvon paksuuntumista.

Hoito

Ryppykalvoa ei tarvitse hoitaa, jos näöntarkkuus pysyy riittävän hyvänä ja jos kuvan vääristymisestä ei tule haittaa. Tarvittaessa hoidoksi harkitaan lasiaisverkkokalvokirurgista toimenpidettä, jossa suoritetaan kalvojen kirurginen kuorinta (ns. vitreoretinaalikirurginen membranektomia).