Vilja-allergian oireet

Oireita ovat mm. ihottuma, vatsakivut, ripuli, oksentelu ja vakavimmissa tapauksissa jopa henkeä uhkaava yleisreaktio. Oireet voivat ilmaantua välittömästi tai muutamien tuntien tai muutaman vuorokauden kuluessa viljan nauttimisesta. Vilja-allergiaan voi liittyä myös muita ruoka-allergioita.

Vilja-allergian hoidon periaatteet

Vilja-allergian hoitona on oireita aiheuttavien viljojen välttäminen ja korvaaminen sopivilla viljoilla. Välttämisen tarkkuus riippuu oireista. Osa vilja-allergisista ei kestä lainkaan oireita aiheuttavia viljoja, ja esimerkiksi vehnästä oireita saava henkilö voi tarvita myös kaurasta, tattarista ja riisistä gluteenittoman vaihtoehdon. Osa kestää pieniä määriä vehnää silloin tällöin nautittuna.

Koska oireiden vakavuus vaihtelee lievistä hyvin vaikeisiin, välttämisen tarkkuus on tärkeää sovittaa oireiden vakavuuteen. Jos oireet ovat vakavia, hyvin tarkka oireita aiheuttavien viljojen välttäminen on ehdottoman tärkeää. Toisaalta lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta.

Voimakkaasti ja nopeasti oireileville lapsille kokeillaan oireita aiheuttavia viljoja sairaalassa tehtävällä altistuskokeella. Kunkin lapsen kohdalla päätetään yksilöllisesti oireet huomioiden, kuinka tarkka välttämisruokavalio on tarpeen ja millaisella aikataululla oireita aiheuttavaa viljaa kokeillaan uudelleen. Jos oireet ovat hankalia, uusinta-altistukset tehdään sairaalassa valvotusti. Oireiden ollessa lieviä viljaa voidaan kokeilla kotona. Yleensä uusintakokeilut ja -altistukset tehdään 6–12 kuukauden välein.

Vilja-allergisen välttämisruokavaliosta jätetään pois kaikki oireita aiheuttavat viljat kaikissa muodoissa. Lisäksi vältetään tarvittaessa muita oireita aiheuttavia ruoka-aineita.

Vilja-allergikon ruokavalion koostaminen

Vilja-allergisen ruokavaliossa vältetään kaikkia ruokia ja ruoka-aineita, joiden valmistuksessa on käytetty oireita aiheuttavaa viljaa. Sen vuoksi elintarvikkeiden ainesosaluettelot on syytä lukea huolellisesti.

Vehnäallergiselle sopimattomia ovat:

• Vehnäjauhot, -hiutaleet ja -leseet
• Hiivaleipäjauhot, grahamjauhot, mannaryynit, korppujauhot
• Gluteeni
• Vehnää sisältävät makaronit ja muut pastatuotteet
• Durum, speltti, kamut, bulgur, kuskus (couscous), semolina ja triticale

Ohra-allergiselle sopimattomia ovat:

• Ohrajauhot, -hiutaleet ja -suurimot
• Ohratärkkelys, ellei ole gluteenitonta
• Maltaat
• Mallasuute

Ruisallergiselle sopimattomia ovat:

• Ruisjauhot, -hiutaleet ja -leseet

Kaura-allergiselle sopimattomia ovat:

• Kaurahiutaleet, -jauhot ja -leseet
• Kaurapohjaiset maidon-, kerman-, jogurtin- ja jäätelöntyyppiset valmisteet

Tärkkelys, hydrolysoitu tärkkelys (tärkkelyssiirappi, maltodekstriini) ja muunnettu eli modifioitu tärkkelys voivat olla peräisin viljasta. Hydrolysoitujen ja muunnettujen tärkkelysten proteiinipitoisuus on erittäin pieni, ja ne eivät yleensä aiheuta oireita vilja-allergiselle.

Gluteenittomat jauhoseokset sopivat usein myös vehnälle oireilevalle, vaikka ne sisältäisivätkin vehnätärkkelystä, sillä näissä tuotteissa oleva vehnätärkkelys on erityisen puhdasta. Sen sijaan tavanomaisissa tuotteissa (ei merkintää gluteenittomuudesta) oleva vehnätärkkelys ei sovi herkimmille vehnäallergisille. Ohratärkkelys ei yleensä sovi ohra-allergiselle, ellei se ole gluteenitonta.

Sopivia viljoja syödään monipuolisesti esimerkiksi leipinä ja leivonnaisina, puuroina, lisäkkeenä ja ruoissa.

Sopivia viljoja on hyvä käyttää täysjyvävalmisteina. Sopiva määrä aikuiselle naiselle on noin kuusi annosta ja miehelle noin yhdeksän annosta päivässä. Yksi annos on esimerkiksi keskikokoinen viipale (30 grammaa) leipää, 1 desilitra keitettyä riisiä tai pastaa, ½ lautasellista puuroa tai ½ desilitraa mysliä.

Hyviä vinkkejä ruoanvalmistukseen ja leivontaan löytyy muun muassa Erimenu-internetsivustolta ja ruoka-allergisille suunnatuista keittokirjoista.