Tasapainohermo kulkee yhdessä kuulohermon kanssa sisäkorvasta aivorunkoon. Se välittää aivoihin tasapainoelimen tuottamaa tietoa pään asennosta. Vestibulaarineuriitissa tasapainohermon arvellaan tulehtuneen, mutta tulehduksen aiheuttajaa ei varmasti tiedetä. Nykykäsityksen mukaan aiheuttaja on todennäköisesti äkillinen virustulehdus tai aikaisemmin sairastetun virustulehduksen, luultavasti herpesryhmään kuuluvan viruksen, aktivoituminen. Tauti on yleisin keski-iässä ja yhtä yleinen miehillä ja naisilla. Se diagnosoidaan oireiden ja löydösten perusteella, eikä verikokeista tai kuvantamistutkimuksista ole apua. Pään tietokone- tai magneettikuvauksella voidaan tarvittaessa poissulkea muita äkillisen huimauksen syitä.

Tasapainohermon tulehduksen oireet

Vestibulaarineuriitti aiheuttaa äkillisesti alkavan, voimakkaan kiertohuimauksen, tasapainoepävarmuuden ja pahoinvoinnin. Katseen tarkentaminen on usein hankalaa ja silmävärveen vuoksi lukeminen mahdotonta. Pahin vaihe menee yleensä ohi vuorokaudessa ja hankalat oireet muutamassa päivässä. Jonkinasteista tasapainoepävarmuutta voi tuntua viikkojen ajan. Taudin uusiminen on mahdollista, mutta harvinaista. Taudinkuvaan ei liity kuulo-oireita, kipua, sekavuutta, käsien tai jalkojen kömpelyyttä tai puheentuottamisen vaikeutta. Jos näitä oireita esiintyy, on lääkäriin hakeuduttava välittömästi. Vaikka vestibulaarineuriitin oirekuva on dramaattinen, tila on vaaraton ja paranee lähes aina täysin oireettomaksi. Noin joka neljäs sairastunut kokee joitakin päiviä ennen oireiden alkamista muutaman minuutin lievemmän huimauskohtauksen.

Tasapainohermon tulehduksen hoito

Voimakasta pahoinvointia voidaan helpottaa pahoinvointilääkkeillä. Ne eivät nopeuta paranemista, mutta helpottavat vointia parina ensimmäisenä päivänä. Useimmissa tutkimuksissa kortisonitabletit näyttäisivät nopeuttavan tasapainojärjestelmän toipumista, mutta täysin varmaa tämäkään ei ole. Jos potilaalla ei ole kortisonin käyttöä estävää sairautta, aloitetaan yleensä reilun viikon kestävä kortisonikuuri. Jos potilaalla on huonossa tasapainossa oleva verenpainetauti, diabetes, hankalia uniongelmia, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muita vaikeita psyykkisiä sairauksia, kortisonilääkityksestä arvellaan olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tasapainohermon tulehduksen itsehoito

Kun oireet ovat pahimmillaan, on helpointa maata paikoillaan silmät kiinni. Heti kun vointi sen sallii, kannattaa lähteä liikkeelle. Kaikenlainen aktiivisuus, jossa tasapainojärjestelmä joutuu töihin, nopeuttaa kuntoutumista. Pään kääntelyä ja katseen tarkentamista voi tehdä jo siinä vaiheessa, kun jalat ovat huterat. Sauvakävely tai käsikynkässä kävely onnistuu, vaikka vähän huimaisikin. Myös epätasaisessa maastossa liikkuminen, viivakävely, yhdellä jalalla seisominen, tanssiminen, jooga ja ryhmäliikunta ovat erinomaista kuntoutusta. Fysioterapeutit osaavat opastaa tasapainojärjestelmälle kohdennettujen harjoitteiden tekemisessä. Fysioterapeutin ohjausta tarvitaan lähinnä silloin, kun tasapaino on ollut huono jo ennen sairastumista tai jos oirekuva on poikkeuksellisen voimakas.