Käypä hoito -suositus Raskaudenkeskeytys

  • Potilasversio tulostettavassa muodossa (PDF)
  • Patientinformation på svenska Abort

Erilliset ohjeet potilaalle

Käypä hoito -suosituksen yhteydestä löytyvät seuraavat ohjeet potilaalle:

Toimintaa ohjaa Laki raskauden keskeyttämisestä

Raskaudenkeskeytyksestä on Suomessa säädetty lailla (Finlex ). Uudistettu laki tuli voimaan 1.9.2023.

Suomessa raskauden keskeyttäminen on sallittua seuraavasti:

  • Raskaana olevan itsensä pyynnöstä raskausviikkoon 12+0 asti
  • Valviran luvalla raskausviikoilla 12+1–20+0
  • Valviran luvalla raskausviikkoon 24+0 asti, jos kyseessä on sikiöpoikkeavuus.

Alaikäistä koskevat säädökset

Alaikäisen (alle 18-vuotiaan) vanhemmille tai muille edunvalvojille ei saa ilmoittaa raskauden keskeyttämisestä ilman hänen suostumustaan.

Mikäli herää epäily, että alaikäinen on lastensuojelun tarpeessa, otetaan yhteyttä sosiaalitoimeen tai jos hänen epäillään joutuneen seksuaalirikoksen kohteeksi, otetaan yhteyttä poliisiin.

Nämä toimenpiteet varmistavat, että alaikäinen saa tarvitsemansa tuen ja suojelun raskaudenkeskeytyksen yhteydessä.

Etähoito (puhelu- tai videovastaanotto)

Etähoito ilman läsnäolovastaanottoa on mahdollinen, jos

  • raskauden kesto voidaan arvioida luotettavasti ilman ultraäänitutkimusta (ultraäänitutkimus tehdään, mikäli raskauden kestosta ei ole varmuutta)
  • raskaus on kestänyt suunniteltuna hoitopäivänä enintään 10+0 viikkoa
  • potilas soveltuu lääkkeelliseen kotona tehtävään keskeytykseen ja
  • potilas haluaa ja on kyvykäs toimimaan näin.

Potilas saa keskeytyslääkkeet häntä hoitavasta terveydenhuollon yksiköstä. Samalla varmistetaan, että kyseessä on potilaan oma tahto.

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys tehdään käyttämällä kahta lääkettä: mifepristonia ja misoprostolia.

Ensimmäinen lääke, mifepristoni, otetaan suun kautta. Se estää progesteronin vaikutuksen, mikä on välttämätöntä raskauden ylläpitämiseksi.

Toinen lääke, misoprostoli, otetaan 1–3 vuorokautta mifepristonin jälkeen. Se voidaan laittaa joko emättimen kautta tai asettaa kielen alle. Misoprostoli aiheuttaa kohdun supistuksia ja auttaa tyhjentämään kohdun.

Lääkkeellinen keskeytys voidaan tiettyjen kriteereiden täyttyessä tehdä kotona, kun raskaus on kestänyt enintään 10+0 viikkoa. Tämä soveltuu lähinnä täysi-ikäisille, joilla on tukenaan toinen aikuinen, joka voi toimia keskeyttäjän tukena ja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, jos ongelmia ilmenee. Ks. myös erillinen ohje potilaalle Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, raskauden kesto alle 10+1 viikkoa, kotona).

Raskausviikosta 10+1 alkaen lääkkeellinen raskaudenkeskeytys tehdään terveydenhuollon yksikössä, koska keskeyttäjä saattaa tarvita kattavampaa hoitoa kivun ja vuodon vuoksi. Lisäksi misoprostolia saatetaan joutua antamaan useamman kerran. Ks. myös erillinen ohje potilaalle Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, raskauden kesto alle 10+1 viikkoa, terveydenhuollon yksikössä).

Riittävä kipulääkitys tarpeen

Lääkkeelliseen raskaudenkeskeytykseen liittyy usein voimakasta alavatsakipua. Vaikein kipu ilmaantuu 2,5–4 tuntia misoprostolin ottamisen jälkeen ja kestää muutaman tunnin ajan, mutta kipu laantuu useimmiten vuorokauden sisällä.

Kipulääkkeinä voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä (esim. ibuprofeenia), parasetamolia ja tarvittaessa heikkoja opioideja (tramadoli tai parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmä; nämä ovat reseptilääkkeitä).

Tulehduskipulääke ja parasetamoli kannattaa ottaa noin puoli tuntia ennen misoprostolin ottoa. Tällä voidaan ehkäistä misoprostoliin liittyviä haittavaikutuksia, kuten lämmönnousua ja supistuskipua.

Pidemmälle ehtineessä raskaudenkeskeytyksessä voidaan tarvita tehokkaampaa kivunlievitystä, kuten opioideja, kipupumppua tai puudutuksia sairaalassa.

Raskaudenkeskeytykseen saattaa liittyä myös pahoinvointia. Ennen mifepristonin ottamista voidaan käyttää ondansetronia nopeaan pahoinvoinnin lievitykseen. Kotona voidaan käyttää tarvittaessa metoklopramidia. Nämä molemmat lääkkeet ovat reseptilääkkeitä.

Kirurginen raskaudenkeskeytys

Kirurginen keskeytys tehdään yleensä nukutuksessa leikkaussalissa tai paikallispuudutuksessa polikliinisesti. Toimenpiteessä käytetään imulaitetta, jolla kohtu tyhjennetään. Kirurgisen keskeytyksen yhteydessä annetaan antibioottia, joka vähentää riskiä saada sisäsynnytininfektio keskeytyksen jälkeen. Ks. myös erillinen ohje potilaalle Raskaudenkeskeytys imukaavinnalla (ohje potilaalle).

Sikiöperusteinen raskaudenkeskeytys

Sikiöperusteinen raskaudenkeskeytys voidaan tehdä Suomessa Valviran luvalla raskausviikkoon 24+0 asti, jos perusteena on todettu sikiövaurio tai epämuodostuma (kromosomipoikkeavuuksia, rakennepoikkeavuuksia tai perinnöllisiä sairauksia).

Sikiöperusteinen keskeytys on perheelle erityisen kuormittava, sillä useimmiten raskaus on toivottu, ja päätös raskauden keskeyttämisestä pitää tehdä nopeasti ja mahdollisesti vähäisen tiedon varassa. Tilanne vastaa äkillistä lähiomaisen menetystä. Perheelle tarjotaan kriisi- tai keskusteluapua.

On tärkeää tarjota vanhemmille mahdollisuus halutessaan nähdä ja hyvästellä sikiö, mikä voi auttaa menetyksen käsittelyssä.

Mikäli raskaus on kestänyt keskeytyessä vähintään 22+0 raskausviikkoa, on potilaalla oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan.

Jälkitarkastuksessa käydään läpi tutkimustulokset ja tarjotaan tutkimuslöydösten perusteella perinnöllisyyslääkärin neuvontaa, kartoitetaan perheen jaksamista ja järjestetään tarvittaessa tukitoimia.

Mahdolliset lisätutkimukset raskaudenkeskeytyksen yhteydessä

Raskaudenkeskeytyksen yhteydessä voidaan tehdä erilaisia tutkimuksia, kuten klamydian ja tippurin seulontaa (vastaanotolla tai potilaan itsensä tekemänä), hemoglobiinin mittausta ja veriryhmän tutkimista.

Rutiinimaista ultraäänitutkimusta ei aina tarvita alkuraskaudessa, mutta se tehdään tarvittaessa ja aina potilaan halutessa. Yli 10 viikkoa kestäneissä raskauksissa ultraääni tehdään aina.

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen voi esiintyä alavatsakipuja, verenvuotoa ja muita oireita, jotka ovat yleensä ohimeneviä.

Lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen jälkivuoto kestää tyypillisesti 10–14 päivää, joskus jopa neljä viikkoa.

Potilaalle tulee antaa sekä suulliset että kirjalliset ohjeet siitä, mihin ottaa yhteyttä, jos ongelmia (esimerkiksi pitkittynyt kipu, kuumetta tai poikkeavaa vuotoa) ilmenee.

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä 4–7 viikon kuluessa. Ne voivat olla tällöin normaalia runsaammat.

Sairausloman pituus arvioidaan yksilöllisesti. Sairausloman kesto on yleensä 1–3 vuorokautta mukaan lukien keskeytyspäivä.

Psykososiaalinen tuki

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen voi esiintyä sekä raskaudenkeskeytystä pyytäneellä että hänen kumppanillaan myös psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta ja surua, joten psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän antama psykososiaalinen tuki on tällöin tärkeää.

Raskaustesti keskeytyksen jälkeen

Jotta varmistutaan siitä, että alkuraskauden raskaus on keskeytynyt, tehdään raskaustesti 2–5 viikon sisällä keskeytyksestä. Tämä tehdään virtsasta tai verestä otettavalla hCG-testillä. hCG on raskaana olevan naisen istukan erittämä hormoni.

Virtsan raskaustestin voi tehdä kotona omatoimisesti. Testi annetaan potilaalle mukaan keskeytyksen yhteydessä.

Onnistuneen keskeytyksen jälkeen hCG:n pitoisuus pienenee merkittävästi muutaman viikon kuluessa. Jos hCG:n pitoisuus on edelleen suurentunut, varmistetaan kohdun tyhjentyminen ultraäänitutkimuksella.

Raskauden ehkäisy

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen on tärkeää aloittaa ehkäisy mahdollisimman pian.

Keskeytyksen yhteydessä aloitettu pitkävaikutteinen ehkäisy, kuten kierukka tai ehkäisykapseli, pienentää uusintakeskeytysten riskiä.

Raskaudenkeskeytys lukujen muodossa

Vuonna 2023 Suomessa tehtiin noin 8 300 raskaudenkeskeytystä, mikä oli 7,1 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohti. Näistä vuonna 2023 oli sikiöperusteisia keskeytyksiä 4 % (200–300 keskeytystä) ja uusintakeskeytyksiä 37 %.

Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille.

Suomalaiset suhtautuvat raskaudenkeskeytykseen melko hyväksyvästi (ks. suosituksen lisätietoaineisto Suomalaisten suhtautuminen raskaudenkeskeytykseen).

Suomessa raskaudenkeskeytyksiä tehdään muihin maihin verrattuna vähän.

Potilasedustajien viiteryhmä

Potilaiden osallisuus on toteutettu kahdella potilasedustajista kootun viiteryhmän Teams-kokouksella. Teams-kokouksiin on osallistunut 3 edustajaa Tähti ry:stä ja 3 edustajaa Tampereen NNKY:n Itutyöstä.

Tähti ry on vuonna 2022 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea raskaudenaikaisen menetyksen kokeneille.

Itu-työ tarjoaa luotettavaa neuvonta- ja keskusteluapua naisille, jotka ovat tulleet suunnittelematta raskaaksi ja kokevat tilanteen kriisiksi.

Viiteryhmä on antanut suosituksesta myös lausunnon. Kiitämme viiteryhmää myös potilasversion luonnoksen kommentoinnista.

Lisätietoa aiheesta

  • Väestöliiton tuottama Hyvä kysymys -sivusto: Miten raskaudenkeskeytys tehdään?
  • Terveyskirjasto: Raskaudenkeskeytys
  • Terveyskylän Naistalo: Raskaudenkeskeytys eli abortti

Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.

Tekijät

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen Raskaudenkeskeytys pohjalta päivittänyt potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja Kirsi Tarnanen.

Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, LKT, professori, ylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Oskari Heikinheimo HUS:n Naistenklinikasta ja Helsingin yliopistosta sekä Käypä hoito -toimittaja, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Bianca Arrhenius Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista ja Lääkärikeskus Aavasta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.