Käypä hoito -suositus Raskaudenkeskeytys

  • Potilasversio tulostettavassa muodossa (PDF)
  • Patientinformation på svenska Abort

Toimintaa ohjaa Laki raskauden keskeyttämisestä

Raskaudenkeskeytys, sen perusteet ja toteutus on Suomessa säädetty lailla (Laki raskauden keskeyttämisestä 24.3.1970/239 ). Niin sanotun aborttilain muutokset on vahvistettu ja laki tulee voimaan 1.9.2023.

Kohdennettu päivitys 1.9.2023: Raskauden keskeyttämisestä annetun lain (239/1970, aborttilaki) mukaan raskaus voidaan keskeyttää naisen pyynnöstä 12 raskausviikkoon asti. Raskausviikoilla 12+1-20+0 raskauden voi keskeyttää Valviran luvalla, kun hakemuksen perusteeksi esitetään yksi tai useampia laissa säädetyistä keskeyttämisperusteista. Jos perusteena on todettu sikiövaurio tai epämuodostuma voi raskauden keskeyttää Valviran luvalla raskausviikkoon 24 asti.

Toiminta perusterveydenhuollossa (terveyskeskus, työterveyshuolto, yksityislääkäri)

Lääkäri selvittää potilaan esitiedot, täyttää tarvittavat sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat lomakkeet ja tutkii potilaan yleisen terveydentilan ja raskauden keston. Lisäksi suunnitellaan jatkoehkäisy sekä keskustellaan mahdollisten tukipalveluiden (psyykkinen tai sosiaalinen tuki) tarpeesta. Lisätutkimuksina tarkistetaan veriryhmä ja tarvittaessa voidaan ottaa myös sukupuolitautinäytteet ja papa.

Lääkärin ja hoitajan kanssa käytävän henkilökohtaisen keskustelun lisäksi potilas saa raskauden keskeytystä koskevat ohjeet myös kirjallisena.

Toiminta keskeyttämissairaalassa

Lääkäri tekee potilaalle tehdään gynekologisen ja ultraäänitutkimuksen, ja keskeytystavasta päätetään yhdessä potilaan kanssa. Samalla sovitaan jälkitarkastuksesta ja varmistetaan raskauden jatkoehkäisy. Keskeyttämistavasta riippuen käyntejä keskeyttämissairaalassa on yksi tai useampia. Keskeytystoimenpiteet suoritetaan polikliinisesti tai osastolla. Kun raskauden kesto on enintään yhdeksän viikkoa, lääkkeellinen keskeytys voidaan toteuttaa osittain myös kotona.

Yksityiskohtaisemmat potilasohjeet raskaudenkeskeytyksen lääkkeellisistä ja kirurgisista menetelmistä löydät varsinaisen Käypä hoito -suosituksen sähköisestä tausta-aineistosta:

Luotettavan ehkäisyn (hormonaalinen ja kohdunsisäinen ehkäisy) käyttö vähentää toistuvia keskeytyksiä. Ehkäisy aloitetaan heti raskaudenkeskeytystoimenpiteen jälkeen. Kierukka voidaan asettaa imukaavinnan yhteydessä.

Keskeytykseen liittyvät ongelmat

Lääkkeellisessä keskeytyksessä tarvitaan useimmiten kipulääkitystä. Kipulääkkeinä käytetään esimerkiksi parasetamolia tai ibuprofeenia. Osalla potilaista saattaa esiintyä myös oksentelua ja ripulia.

Lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen joudutaan joskus tekemään lisäksi kaavinta verenvuodon tai kohdun epätäydellisen tyhjenemisen vuoksi.

Tarpeellinen jälkitarkastus

Jälkitarkastus on tärkeä keskeytyksen onnistumisen varmistamiseksi. Jos keskeytykseen ei ole liittynyt ongelmia, tarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, yleensä 2–4 viikon kuluttua raskauden keskeytyksestä.

Raskaudenkeskeytyminen voidaan varmistaa veri- tai virtsakokeella tai ultraäänitutkimuksella. Veri- tai virtsakokeella määritetään istukkahormonin pitoisuus, jonka pieneneminen on merkki raskauden keskeytymisestä.

Jälkitarkastuksessa keskustellaan myös mahdollisesta tuen tarpeesta ja kannustetaan tehokkaan raskaudenehkäisyn käyttöön.

Raskaudenkeskeytyksen jälkeen ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä 4–7 viikon kuluessa. Kierukka voidaan asettaa lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen jälkitarkastuksen yhteydessä, vaikka potilaalla tutkimushetkellä on kuukautisvuoto.

Raskaudenkeskeytykset Suomessa

Kohdennettu päivitys 23.5.2022: Keskeytysten määrä on Suomessa kansainvälisesti pieni ja on viime vuosina pienentynyt (noin 8 300 keskeytystä vuonna 2020). Eniten keskeytyksiä tehdään 20–24-vuotiaille naisille. Yli 90 prosenttia keskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein. Kaikista vuoden 2020 aikana tehdyistä keskeytyksistä 4,6 prosenttia tehtiin sikiön mahdollisen tai todetun poikkeavuuden vuoksi.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen, ja sen ovat tarkistaneet päivitystyöryhmän puheenjohtaja, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo Kätilöpiston sairaalasta ja koko suositustyöryhmä.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.