Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes

• Potilasversio tulostettavassa muodossa (PDF)
• Patientinformation på svenska Graviditetsdiabetes

Mistä raskausdiabetes johtuu?

Raskausdiabeteksen kehittymiseen vaikuttaa kaksi päätekijää: insuliiniresistenssi, jolla tarkoitetaan sitä, että insuliinin vaikutus lihaksistossa, rasvakudoksessa ja maksassa on heikentynyt ja se, että haiman beetasolut erittävät insuliinia puutteellisesti, mistä seuraa verenglukoosin nousu ja raskausdiabetes.

Insuliiniresistenssiä voimistavat äidin kehon rasvamäärän kasvu ja tietyt istukan erittämät hormonit, joiden eritys lisääntyy raskauden edetessä, erityisesti raskausviikoilla 20–32.

Miten raskausdiabetes todetaan?

Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin glukoosirasituskokeella.

Koe tehdään lähes poikkeuksetta kaikille odottaville äideille. Poikkeuksen muodostavat alle 25-vuotiaat normaalipainoiset ensisynnyttäjät, joiden lähisuvussa ei ole tyypin 2 diabetesta ja normaalipainoiset alle 40-vuotiaat uudelleensynnyttäjät, joilla ei ole ollut raskausdiabetesta ja joiden vastasyntynyt ei ole ollut suurikokoinen (makrosominen).

Yleensä glukoosirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28, mutta jos äidin sairastumisriskin arvioidaan olevan suuri, tehdään se jo raskausviikoilla 12–16. Jos epäillään, että diabetes on alkanut jo ennen raskautta, tehdään glukoosirasituskoe heti.

Sairastumisriskin raskausdiabetekseen katsotaan olevan suuri, kun odottavan äidin painoindeksi (BMI) on vähintään 30 kg/m², hänellä on ollut raskausdiabetes aiemmin tai sokerivirtsaisuutta eli glukosuriaa raskauden alussa, hänen lähisuvussaan esiintyy tyypin 2 diabetesta, hänellä on suun kautta otettava kortisonilääkitys tai hänellä on todettu ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD).

Jos glukoosirasituksen tulos on alkuraskaudessa normaali, uusitaan se raskausviikoilla 24–28.

Mikä on glukoosirasituskoe?

Tutkimus aloitetaan aamulla klo 8–10. Kokeeseen tulee varata riittävästi aikaa, sillä se kestää noin 2 tuntia.

Ennen koetta tulee olla syömättä 12 tuntia, mutta aamulla ennen tutkimuksen aloitusta saa juoda lasillisen vettä.

Ensin otetaan verikoe, jonka jälkeen odottava äiti juo 5 minuutin aikana 3 desiä vettä, johon on liuotettu glukoosia.

Odottava äiti jää odottamaan odotustilaan, sillä kokeen aikana tulee välttää liikkumista.

Häneltä otetaan verikokeet uudestaan 1 ja 2 tunnin kuluttua.

Onko minulla raskausdiabetes?

Kun veren glukoosipitoisuuden tietyt raja-arvot ylittyvät, puhutaan raskausdiabeteksesta. Käypä hoito -työryhmä suosittelee raskausdiabeteksen raja-arvoiksi seuraavia arvoja:

• paastoarvo ≥ 5,3 mmol/l
• 1 tunnin arvo ≥ 10,0 mmol/l
• 2 tunnin arvo ≥ 8,6 mmol/l.

Jos yksikin näistä odottavan äidin raja-arvoista on poikkeava, on kyseessä raskausdiabetes.

Verenglukoosin oma- eli kotiseuranta on tärkeää

Kun odottavalla äidillä on todettu raskausdiabetes, hänelle ohjataan neuvolassa verenglukoosin oma- eli kotiseuranta. Samalla hän saa myös verenglukoosin kotona tehtävään seurantaan tarkoitetut välineet.

Tavoitteena on, että veren glukoosiarvot olisivat omaseurannassa aamulla ennen aamiaista alle 5,5 mmol/l ja tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l.

Jos aterian jälkeinen arvo ylittyy 1–2 kertaa 1–2 viikon aikana, aloitetaan lääkehoito synnytyssairaalan äitiyspoliklinikassa.

Päähuomio elintapoihin

Tarvittaessa lääkehoito ruokavaliohoidon rinnalle

Jos edellä mainitut toimet eivät riitä eli paastoarvo on omaseurannassa ennen aamiaista ≥ 5,5 mmol/l tai ≥ 7,8 mmol/l tunti ruoan jälkeen 1–2 kertaa 1–2 viikon aikana, tarvitaan lisäksi lääkehoitoa.

Lääkehoito aloitetaan synnytyssairaalan äitiyspoliklinikassa.

Lääkehoidon rinnalla tarvitaan aina myös ruokavaliohoitoa.

Lääkehoitona käytetään metformiinia, insuliinia tai näiden yhdistelmää, ja sitä jatketaan yleensä synnytykseen saakka.

Raskausdiabeteksen lääkehoidosta saa peruskorvauksen, muttei erityiskorvausta.

Raskausdiabeteksen vaikutukset sikiöön, vastasyntyneeseen ja myöhemmin lapsuudessa

Raskausdiabeteksen seurauksena sikiö saattaa kasvaa suurikokoiseksi; tällöin puhutaan makrosomiasta.

Makrosomia tarkoittaa suurikokoista sikiötä tai sikiön liikakasvua. Termillä tarkoitetaan esimerkiksi täysiaikaisena syntynyttä lasta (raskausviikot 40⁺⁰), jonka syntymäpaino on noin 4,5 kg tai sen yli.

Makrosomiasta saattaa aiheutua ongelmia synnytyksen yhteydessä. Makrosomisen lapsen hapenpuutteen riski on myös suurentunut.

Raskausdiabeetikon vastasyntyneen lapsen verenglukoosi saattaa olla poikkeavan matala; tällöin puhutaan hypoglykemiasta. Vaarana on, että vastasyntyneen aivojen energiansaanti saattaa häiriintyä, joten imetys ja normaalia tiheämpi maitoruokinta saattavat alussa olla tarpeen.

Vastasyntyneen lievää matalaa verensokeria hoidetaan hieromalla glukoosigeeliä suun limakalvoille. Jos vastasyntyneen veren glukoosiarvo on toistuvasti, pitkään tai merkittävän matala, lapselle aloitetaan ns. glukoosi-infuusio. Tällä tarkoitetaan sitä, että vastasyntynyt saa glukoosia suonen kautta.

On todettu, että myös myöhemmin raskausdiabeetikon lapsilla näyttäisi esiintyvän enemmän veren glukoositasapainon häiriöitä, liikapainoa ja metabolista oireyhtymää kuin muulla väestöllä.

Raskausdiabeteksen vaikutukset äitiin

Raskausdiabetesta sairastavilla on suurentunut riski sairastua raskaushypertensioon, jolla tarkoitetaan kohonnutta verenpainetta raskausviikon 20 jälkeen tai pre-eklampsiaan, josta on käytetty puhekielessä myös nimitystä raskausmyrkytys. Kohonneesta raskaudenaikaisesta verenpaineesta ja pre-eklampsiasta on olemassa oma potilasversionsa .

Raskausdiabetes uusiutuu helposti: noin puolet odottajista sairastuu siihen uudestaan. Tähän voidaan vaikuttaa ennalta kiinnittämällä huomiota elintapoihin jo ennen seuraavaa raskautta: syö terveellisesti ja monipuolisesti, pyri välttämään liiallista painon nousua ja harrasta liikuntaa.

Synnytys

Jos odottavalla äidillä on ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes, raskaus saa mennä 7–12 päivää yli lasketun ajan, mikäli synnytys ei käynnisty – edellyttäen, että veren glukoositasapaino on hyvä eikä raskauteen liity ongelmia.

Synnytystä raskausviikon 38 täytyttyä suositellaan silloin, jos sikiö on kasvamassa suurikokoiseksi, äidin verensokeri ei ole tasapainossa tai raskauteen liittyy muita riskitekijöitä.

Jos äidillä on raskausdiabetekseen lääkehoito, synnytyksen käynnistämistä tulee harkita, kun raskausviikko 39 tulee täyteen, kuitenkin viimeistään lasketun ajan tuntumassa.

Alatiesynnytys on yleensä mahdollinen, jos sikiön painoksi arvioidaan alle 4 kg. Jos painoarvio on 4–4,5 kg, synnytystapa valitaan yksilöllisesti, mutta jos painoarvio kipuaa yli 4,5 kg:n, suositellaan keisarileikkausta.

Äitien ja lasten seuranta raskausdiabeteksen jälkeen

Jos äidillä on ollut raskausdiabetes, hänelle tehdään seuraava glukoosirasituskoe perusterveydenhuollossa: lääkehoitoa saaneille eli suuressa tyypin 2 diabeteksen vaarassa oleville 6–12 viikon kuluttua, muille noin 1 vuoden kuluttua synnytyksestä.

Jos yksikin arvo on poikkeava (paastoarvo yli 6,1 mmol/l, kahden tunnin arvo yli 7,8 mmol/l tai HbA_1c-arvo yli 48 mmol/l), äiti ohjataan jatkoseurantaan perusterveydenhuoltoon.

Jos glukoosirasituskokeen tulos on normaali, seurantaväli on 3 vuotta, mutta jos se on suurentunut, seuranta tapahtuu 1 vuoden välein.

Raskausdiabetekseen liittyy myös suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin. Tästä syystä synnyttäneen äidin painoa samoin kuin vyötärön ympärysmittaa, verenpainetta ja veren rasva-arvoja (mm. kolesteroli) seurataan myös jatkossa. Terveellisten elintapojen ylläpito vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen tai raskausdiabetekseen myöhemmin.

Raskausdiabetes lukujen valossa

Suomessa glukoosirasituskokeen tulos oli vuonna 2019 poikkeava 20,6 prosentilla synnyttäjistä. Maailmanlaajuisesti raskausdiabetes todetaan noin 14 prosentilla synnyttäjistä.

Suomessa noin 83 prosentilla heistä, joilla todettiin raskausdiabetes, ei aloitettu lääkehoitoa. 4,2 prosentille aloitettiin insuliinihoito, 9,2 prosentille metformiinilääkitys ja noin 3–4 prosentille insuliini ja jokin muu diabeteslääke.

Vertaistukea ja lisätietoa

Diabetesliitto on vuonna 1955 perustettu diabeetikoiden, heidän läheistensä ja diabetesammattilaisten yhteisö, joka antaa suoraa tukea diabeetikoille ja heidän läheisilleen diabeteksen kanssa elämisessä ja edistää diabeetikoiden elämänlaatua.

Diabetesliiton sivuilta löytyvät tietopaketti raskausdiabeteksesta sekä maksullinen opas Raskausdiabetes – pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi .

• Artikkeli: Suomen ja eräiden muiden maiden ravitsemussuosituksia koko väestölle, raskaana oleville ja diabeetikoille Suomen ja eräiden muiden maiden ravitsemussuosituksia koko väestölle, raskaana oleville ja diabeetikoille
• Kuva: Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta
• Kuva: Rasvamaksatauti (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD) lisää raskausdiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä Rasvamaksatauti (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD) lisää raskausdiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä
• UKK-Instituutti: Liikkumisen suositus raskauden aikana ja Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen

Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.