Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito

Tavallisin syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen (hammaskaries). Tiesithän, että kun hakeudut hammaslääkäriin ajoissa, jopa syvätkin reiät voidaan hoitaa jo ennen juurihoidon tarvetta!

Muita syitä juurihoitoon voivat olla esimerkiksi hampaan hiushalkeama tai lohkeaminen, hampaaseen osunut isku tai hampaan kuluminen.

Hampaan oireilu

Joskus hammas oireilee, vaikkei siinä päällepäin näyttäisikään olevan mitään vikaa.

Juurihoidon tarpeeseen saattaa viitata sykkivä kipu tai särky, joka saattaa herättää myös öisin. Hammas voi reagoida myös lämpötilaan – erityisesti kylmään – tai se voi olla arka pureskeltaessa tai kun sitä koputtaa.

Joskus voi olla, ettei kivun paikkaa osaa edes sanoa tai kipu voi heijastua muualle elimistöön: ylä- tai alaleukaan, korvaan, ohimon tai silmän alueelle tai jopa niskaan. Kipu on kuitenkin sen verran häiritsevää, että yleensä sen taltuttamiseen joutuu käyttämään särkylääkettä.

Tutkimukset

Jos todetaan, että juurihoito on tarpeen, hammaslääkäri käy läpi potilaan esitiedot ja tutkii potilaan hampaat. Lisäksi otetaan röntgenkuva. Röntgenkuva voidaan ottaa myös raskaana olevalta.

Juurihoitoa ei kannata pelätä

Juurihoidolla on turhaan huono maine: nykyään toimenpide voidaan tehdä kivuttomasti puudutuksessa joskus jopa yhdellä tai (tavallisimmin) 2–3 hoitokäynnillä.

Jos hammas on hoitokäynnin jälkeen muutaman päivän arka tai hellä, ei pidä säikähtää. Kyseessä on elimistön normaali puolustusreaktio, joka menee itsestään ohi.

Juurihoito on osa koko hampaiston hoitoa

Päätökseen siitä, tehdäänkö hampaaseen juurihoito, vaikuttavat hampaan itsensä lisäksi koko suun tilanne, potilaan hampaiden omahoito ja yleisterveys. Lisäksi siihen vaikuttavat myös potilaan toiveet ja odotukset.

Juurihoito pyritään tekemään osana koko hampaiston hoitoa. Oireilevalle hampaalle annetaan toki ensiapu, jonka jälkeen tehdään koko hampaiston hoitosuunnitelma.

Mitä juurihoidossa tehdään?

Juurihoidossa hampaan juurikanavat puhdistetaan, desinfioidaan ja täytetään niin, etteivät bakteerit pääse pesiytymään niihin.

Jos hampaan juurihoitoa ei tehdä kerralla valmiiksi ja juurikanavaan laitetaan hoitokäyntien välillä lääkitys, on tärkeää, että väliaikainen täyte pysyy paikallaan. Jos se irtoaa, täytyy ottaa yhteyttä hoidon tehneeseen hammaslääkäriin, jotta vältytään juurikanavan infektoitumiselta uudelleen.

Kun juurihoito on saatu valmiiksi, paikataan hammas tai siihen tehdään kruunu.

Juurihoidetun hampaan ennuste on hyvä: hammas toimii ja kestää yhtä hyvin kuin esimerkiksi yksittäinen implantti.

Hampaan poisto

Hampaan poistoa harkitaan yleensä silloin, jos potilaan yleiskunto on huono, hän kieltäytyy juurihoidosta, juurihoitoa ei jostakin syystä voida tehdä (esim. pelko, vaikeus avata suu tai herkkä oksennusrefleksi) tai kyseinen hammas on huonossa kunnossa.

Ensisijaisesti hammas pyritään aina säilyttämään, jos se vain suinkin on mahdollista. Ennen kuin hammas poistetaan, tulee miettiä myös sitä, onko poistettava hammas tarpeen korvata ja jos on, miten se korvataan.

Seuranta vuoden kuluttua

Juurihoidetun hampaan 1. seurantakäynti tehdään viimeistään vuoden kuluttua juurihoidosta. Juurihoito on onnistunut, kun hammas on oireeton, hampaan alueella ei ole turvotusta tai muuta tulehdukseen viittaavaa, hampaalla voi purra ja röntgenkuvassa juuren kärjen alue näyttää terveeltä.

Juurihoito lukujen valossa

Kahdella kolmesta hampaallisesta suomalaisesta aikuisesta on vähintään yksi juurihoidettu hammas. Niitä on vähän enemmän naisilla kuin miehillä.

Suomalaisten hampaattomuus vähenee nopeasti, mutta toistaiseksi ei tiedetä, lisääntyykö juurihoitojen määrä, kun hampaallisen väestön määrä lisääntyy ja väestö ikääntyy.

Lisätietoa aiheesta

Paras tapa ehkäistä juurihoitoa on hyvä hampaiden hoito ja säännölliset hammastarkastukset: ks. Käypä hoito -potilasversio Hyvä suunterveys on osa terveyttä!

Terveyskirjaston tietokanta Terve suu on käytännönläheinen opas suun terveydenhoitoon.

Suomen Hammaslääkäriliiton kampanja I love suu puhuu suunterveydestä.

Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.

Tekijät

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen Hampaan juurihoito pohjalta päivittänyt potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja Kirsi Tarnanen.

Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, erikoishammaslääkäri, kariologian ja endodontian professori, tutkimusjohtaja Leo Tjäderhane Helsingin ja Oulun yliopistosta ja HUS:sta sekä Käypä hoito -toimittaja, erikoishammaslääkäri Marja Pöllänen Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.