Ns. ruokamyrkytyksen voi saada myös ulkomailla. Se muistuttaa matkaripulia, mutta taudinkuvaa hallitsee usein oksentelu ja oireet loppuvat nopeammin, usein alle vuorokaudessa. Ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat useimmiten mikrobeja (bakteereita tai viruksia) tai näiden tuottamia toksiineja. Tällaisia bakteereja ovat muun muassa Clostridium perfringens, Bacillus cereus ja Staphylococcus aureus.
Mikrobien lisäksi loiset, myrkylliset kasvit, eläimet tai sienet sekä kemialliset aineet voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Tällainen on mm. histamiinin aiheuttaman ruokamyrkytys, jonka voi saada gramnegatiivisten suolistobakteereiden pilaamasta kalasta, jos kalassa on luontaisesti korkea histidiinipitoisuus, kuten eräillä tonnikalalajeilla, makrilleilla tai sardiineilla. Pilaajabakteereilla on entsyymi (histidiinidekarboksylaasi), joka muuttaa kalan luontaisen histidiinin histamiiniksi. Taudin oireina ovat tavallisimmin ripuli, ihon kuumotus, punoitus, päänsärky, vatsakipu ja pahoinvointi.
Ciguatera-kalamyrkytys on trooppisten (subtrooppisten) koralliriuttojen sisäpuolella saalistavien riuttakalojen aiheuttama myrkytys, johon sairastuu noin 50 000 ihmistä vuosittain eri puolilla maailmaa. Sitä esiintyy endeemisenä Tyynellä valtamerellä, Intian valtamerellä ja Karibialla. Uusia alueita ovat Kanarian saaret, itäinen Välimeri ja läntinen Meksikonlahti. Avomereltä pyydetyissä kaloissa ei ole ciguateraa. Myrkytyksen aiheuttamaa ciguatoksiinia (CTX) ja maitotoksiinia tuottaa planktonilevä, jonka myrkky konsentroituu ravintoketjun mukana petokaloihin, erityisesti maksaan, päähän ja mätiin.
Myrkytysoireet alkavat 12 tunnin kuluessa, usein jo aterian aikana. Sairastuneilla voi olla pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja kouristusmaisia vatsakipuja, mutta gastrointestinaaliset oireet saattavat puuttua kokonaan.
Lähes kaikilla esiintyvä neurologinen oire on kylmän veden tai kylmien esineiden aiheuttama polttava kuumotus iholla. Muita tyypillisiä neurologisia oireita ovat parestesiat, puutuminen ja pistely käsissä, jaloissa, huulissa ja suun limakalvolla, kutina sekä motoriset pareesit ja jopa paralyysit alaraajoissa. Kovaa hikoilua, kyynelvuotoa ja lisääntynyttä syljen eritystä esiintyy kolmanneksella. Lisäksi voi esiintyä nivel- ja lihaskipuja. Paraneminen tapahtuu yleensä parissa kolmessa vuorokaudessa, mutta hankalimmissa tapauksissa neurologisia oireita voi jäädä jopa kuukausiksi. Hoito on oireenmukaista eikä antidoottia ole. Sairastettu myrkytys ei suojaa uudelta myrkytykseltä.
