Layardin mielestä nykyisin muodissa olevat yksilöllisen työsuorituksen mittaaminen ja sen mukainen palkkaus ovat huonoja ideoita. Monia työtehtäviä on vaikea mitata yksiselitteisesti, vaan arviointi tapahtuu vertailemalla muihin työtovereihin. Jos tavoitteena on onnellisuuden lisääminen, tämän tapainen kilpailun lisääminen tuntuu vaikuttavan päinvastaiseen suuntaan. Erilaisissa työhyvinvointikyselyissä eri Euroopan maissa työn kuormittavuuden katsotaan oleellisesti lisääntyneen. Lisäksi kilpailun lisääntyminen työtovereiden kesken lisää paineita pidentää työhön käytettyä aikaa, mikä puolestaan luo stressiä perhe-elämän suuntaan. Lisäksi Layardin mielestä liike-elämän gurut aliarvioivat ihmisten rahasta riippumattomia motiiveja. On paljon psykologisia tutkimuksia, joiden perusteella sisäinen motivaatio on ulkoista rahallista palkkiota merkitsevämpi.

Eräässä tutkimuksessa verrattiin opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja. Toinen koehenkilöryhmä sai palkkion jokaisesta ratkaistusta tehtävästä, toista ryhmää ei palkittu lainkaan. Pelkästä omasta kiinnostuksesta ongelmia ratkonut ryhmä selvitti puolet enemmän tehtäviä kuin toinen ryhmä (Deci, Ryan, 1985). On hyvin mahdollista, että myös työelämässä työhön liittyy palkan lisäksi muita palkitsevia ja motivoivia tekijöitä.