Onnentaidot-teoksessa käsitellään myös onnellisuuden yhteyttä taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin. Teoksen ensimmäisen julkaisemisen aikaan 2009 onnellisuus oli tullut vahvasti mukaan myös poliittisiin puheisiin. Muiden muassa Englannin pääministeri David Cameron ja Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy halusivat nostaa kansalaisten onnellisuuden politiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin myötä onnellisuus on ainakin Suomessa ja muuallakin Euroopan unionissa jäänyt perinteisemmän talouspuheen alle. YK:n Onnellisuusraportin mukaan Suomi oli vuonna 2018 maailman onnellisin maa, joten ehkä onnellisuusteema nousee taas täälläkin poliittiseen keskusteluun.

Onnellisuus ja talouden vaatimukset -luvun lähtökohtana on amerikkalaisen taloustieteilijä Richard Easterlinin vuonna 1974 julkaisema tutkimus. Easterlinin mukaan yksilötasolla varallisuuden kasvu lisää ihmisten onnellisuutta. Suuremmassa mittakaavassa tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole. Länsimaissa bruttokansantuote on kasvanut moninkertaisesti, mutta se on vaikuttanut ihmisten koettuun onnellisuuteen vain vähän. Myös yksilötasolla tietyn tulotason saavuttamisen jälkeen lisäraha ei enää lisää onnellisuutta.

Easterlinin tutkimusta on pyritty kumoamaan 1970-luvulta alkaen. Viime vuosina on paljon tuotu esiin Betsey Stevensonin ja Justin Wolfersin tutkimusta vuodelta 2008. Sen mukaan tulotason nousu lisää ihmisten onnellisuutta niin yksilö- kuin kansallisellakin tasolla (Stevenson, Wolfers, 2008).

Tutkijat ovat kritisoineet toisiaan metodisista virheistä ja eri tutkimuksissa on siis saatu erilaisia tuloksia. On kuitenkin selvää, että Easterlinin lähtökohta pitää paikkansa.1940-luvulta alkaen länsimaissa ja Japanissa tehtyjen tyytyväisyyskyselyjen perusteella ihmisten tyytyväisyys omaan elämäänsä on lisääntynyt vain vähän verrattuna kansantalouksien valtavaan kasvuun. On makuasia onko tyytyväisyys lisääntynyt vähän vai hyvin vähän, muutos on joka tapauksessa pieni.

Yksilötasolla on myös selvää, että köyhyys, siihen usein liittyvä tunne huonommuudesta ja ylipäänsä kamppailu toimeen tulemisesta vaikuttavat ihmisten onnellisuuteen. Suurempien tulojen kohdalla kyse ei ole vain rahasta vaan mahdollisuudesta vaikuttaa enemmän omaan elämäänsä, turvallisuuden tunteesta, arvostuksesta jne. Tutkijat ovat siis erimielisiä siitä, lisääntyykö onnellisuus tietyn tulotason jälkeen vai ei. Tulokset ovat tältä osin ristiriitaisia ja niitä voi helposti tulkita omien arvostustensa mukaisesti. Tuntuu kuitenkin hyvin todennäköiseltä, että jonkun tulotason jälkeen lisäys jää pieneksi.