Anteeksianto on "prosessi, jonka aikana henkilö lakkaa kokemasta kaunan, närkästyksen,
tuohtumuksen tai vihan tunteita koetun loukkauksen, näkemysten eroavaisuuden tai erehdyksen
takia ja lakkaa vaatimasta rangaistusta tai vahingonkorvausta." Se tarkoittaa myös
sitä, että henkilö lakkaa olemasta vihainen jollekulle tai luopuu kaunasta, närkästyksestä,
mielipahasta tai halusta rangaista (Wade, Worthington, 2005; Enright, Fitzgibbons,
2000).
Tutkimusten mukaan anteeksi antaminen vähentää vihaisuutta, loukkaantumisen tunnetta,
masennusta ja stressiä sekä johtaa lisääntyneisiin toivon, rauhan, myötätunnon ja
itsevarmuuden tunteisiin. Se parantaa ihmissuhteita sekä fyysistä terveyttä. On tärkeää
muistaa, että anteeksiantaminen ei tarkoita vääryyden hyväksymistä vaan ihmisen vajavuuden
tunnustamista. Kyky antaa anteeksi kasvaa tutkimusten mukaan iän myötä. Aikuiset ovat
valmiimpia siihen kuin nuoret, ja vanhukset tekevät sitä enemmän kuin aikuiset.
Onko tilanteita, joihin anteeksiantoharjoitus ei sovi? Ainakin silloin se voi olla
ennenaikaista, jos vääryyttä kärsinyt uhri ei vielä ole saanut tilaisuutta kertoa
koko tarinaansa jollekin toiselle ihmiselle, joka todella kuuntelee. Ennen kuin anteeksianto
on mahdollista, hän tarvitsee tunteen, että hänen kokemuksensa ja tunteensa ovat tulleet
kuulluiksi. Toinen tilanne, jossa anteeksiantoharjoitus ei ole paikallaan, on tilanne
jossa pahoinpitely tai hyväksikäyttö jatkuu edelleen, koska silloin uhrin turvallisuuden
takaamisesta tulee tärkein asia.
Onnentaidot-kirjan artikkeleissa pohditaan muun muassa onnellisuuden monimuotoisuutta, sen eri lajeja ja merkitystä terveydelle ja hyvälle elämälle sekä miten positiivisen psykologian tutkimus on lisännyt onnellisuuden tutkimista. Onnentaidot sisältää 14 onnellisuusharjoitusta, joiden avulla on mahdollista lisätä onnellisuuttaan ja hyviä elinvuosia.
Teos on saatavilla myös painettuna kirjana Duodecimin verkkokaupasta: Onnentaidot - Kohti hyvää elämää, Antti S. Mattila, Pekka Aarninsalo. Kustannus Oy Duodecim 1. painos 2018.