Tämä on Orphanet-artikkeli Orphanet-esittely
Perinnöllinen oireyhtymä, jolle tyypillisiä ovat yläraajojen luustopoikkeavuudet ja vaikeusasteeltaan vaihtelevat synnynnäiset sydänviat.
Radiaalisiin eli peukalonpuoleisiin yläraajan poikkeavuuksiin kuuluvat ranneluiden epämuodostumat, peukalo, jossa on kahden asemesta kolme sormiluuta tai puuttuva(t) peukalo(t), fokomelia eli hyljeraajaisuus, kyynärluun pienikokoisuus tai puutos, joka johtaa käsivarren lyhyyteen tai eripituisuuteen, poikittaiset käsivarren puutokset ja epänormaalit kyynärvarren kiertoliikkeet. Poikkeavuudet voivat olla vasemmassa käsivarressa vaikeampana kuin oikeassa.
Tavallisimmat synnynnäiset sydänviat ovat eteis- ja kammioväliseinän aukot. On myös raportoitu johtumishäiriöitä, kuten ajoittaista eteisvärinää, joskus liittyneenä vaihtelevan asteiseen eteiskammiokatkokseen. Muita oireyhtymään liittyviä piirteitä ovat pään, kasvojen ja hartioiden alueen, henkitorven, nikamien ja alaraajojen poikkeavuudet, huonokuuloisuus, vatsaontelon elinten peilikuvasijainti (situs inversus) ja munuaisepämuodostumat, vaikka usein nämä löydökset viittaavat Holt-Oramin syndroomaa muistuttaviin muihin oireyhtymiin.
Suurin osa mutaatioista tapahtuu de novo. Oireyhtymä periytyy autosomissa vallitsevasti ja penetranssi on täydellinen raajaepämuodostumien suhteen. Synnynnäisten sydänvikojen suhteen penetranssi on 75 %. Taudin aiheuttaa mutaatio TBX5-geenissä, joka sijaitsee kromosomissa 12 (12q24.1). Se koodaa transkriptiotekijää T-box5, joka säätelee sydämen ja raajojen kehitykseen liittyvien muiden geenien ilmentymistä. Yli 85 %:lla potilaista on TBX5-geenin mutaatio.
Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin ja sukutietoihin ja voidaan varmistaa geenitutkimuksin. Sikiödiagnostiikka on mahdollista. Kardiologin tulisi arvioida oireyhtymään liittyvä sydänvika naisilla raskaudenaikaisen seurannan ja hoidon suunnittelemiseksi. Perinnöllisyysneuvontaa tulee tarjota erityisesti, jos vanhemmalla on todettu TBX5-mutaatio, jolloin heillä on 50 %:n riski siirtää se lapselleen. Geenitestaus ei ole riittävä ennustamaan tarkasti yläraajojen ja sydänvian vaikeusastetta.
Hoito on moniammatillista, siihen osallistuu perinnöllisyyslääkäri, kardiologi, lasten ja aikuisten ortopedi sekä sosiaalinen tukiverkosto. Sydämen tahdistinta tarvitaan, jos potilaalla on eteiskammiokatkos. Sydänvian seurantaan suositellaan ultraääntä 1-5 vuoden välein ja aikuisille EKG:tä vuosittain. Ennuste vaihtelee, vaikeat yläraajan poikkeavuudet voivat rajoittaa jokapäiväistä toimintaa. Eliniän ennuste riippuu sydänvian vaikeusasteesta. Esiintyvyydeksi on arvioitu 1/100 000 elossa syntynyttä lasta.
