Esimerkki hoitotahdosta, jonka on laatinut 67-vuotias anestesialääkäri

Hoitotahtoni

Periaatteita, joita toivon hoidossani noudatettavan, jos en itse pysty osallistumaan hoitoani koskeviin päätöksiin

Toivon sairastuttuani saavani asianmukaista aktiivista, tehokasta hoitoa ja kuntoutusta, jos on realistisia edellytyksiä odottaa toipumistani riittävän riippumattomaan elämään, jossa järkeni toimisi, pystyisin kommunikoimaan läheisteni kanssa ja selviytyisin omatoimisesti päivittäisistä rutiineista, esim. syömisestä, juomisesta, peseytymisestä. Jos tällaiset edellytykset puuttuvat ja ennusteena on elämä avuttomana tai huonosti toimintakykyisenä, laitteista tai muista ihmisistä riippuvaisena ja/tai kommunikointikyvyttömänä, haluan aktiivihoidoista luovuttavan. Toivoisin, että ennusteen arviointiin ja hoitolinjauksiin osallistuisi joku kokenut kollega lasteni kanssa.

Aktiivihoidosta luopumista seuraavan vaiheen toivon jäävän mahdollisimman lyhyeksi, joten elämää ylläpitäviä ja pitkittäviä hoitoja ei pidä antaa: ei syöttöletkua, tiputuksia, antibiootteja, puhumattakaan raskaammista hoidoista tai elvytyksestä. Elämän pitkittämisen sijasta toivon hyvää perushoitoa ja tehokasta oirehoitoa ja kärsimyksen lievitystä sivuvaikutuksia arastelematta.

Linjaukset koskevat soveltuvin osin sairastumista dementiaan tai muuhun tilaan, joka psyykkisistä syistä rajoittaa autonomiaani. Haluaisin elää kotonani niin kauan kuin se on mahdollista. Sen jälkeen toivon sovellettavan, mitä edellä sanon elämän pitkittämisestä.

Tämä hoitotahto on samalla elinluovutustestamentti mahdollisen aivokuoleman yhteydessä, mikäli jokin elimistäni soveltuu siirtoelimeksi.