Hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin (ks. Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)) on todettu voivan olla riskitekijä sydäninfarktille, aivoinfarktille ja valtimonkovettumataudille (ateroskleroosille).

Hoitamaton parodontiitti pitää yllä elimistön systeemistä tulehdustilaa. Veren suurentuneet tulehdusarvot ja parodontiitin aiheuttamat bakteerit lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja yksi syy tähän on todennäköisesti riskitekijöiden monimuotoisuus. Tulehduksella voi olla yhteisvaikutus muiden riskitekijöiden kanssa tai yhteys voi johtua sekoittavista terveyskäyttäytymiseen (kuten tupakointiin) liittyvistä tekijöistä. Vahvin tutkimusnäyttö on saatu parodontiitin vaikutuksesta valtimonkovettumatautiin (ateroskleroosiin) ja sepelvaltimotautiin. Tulehdus voi edesauttaa sepelvaltimoita ahtauttavan ateroomaplakin muodostumista ja lisätä verisuonten tukkeutumisen riskiä. Vaikka syy-seuraussuhde ei olekaan sataprosenttisen varma, todennäköistä on, että parodontiitin hoito ja ehkäisy vähentää sydän- ja aivoinfarktin sekä ateroskleroosin riskiä.

Avainasemassa on hyvä suun omahoito; huolellinen suuhygienia (ks. Hampaiden puhdistaminen ja Hampaiden välipintojen puhdistus), hyvät suun terveyttä edistävät ravintotottumukset, säännöllinen suun ja hampaiden tutkimus, suusairauksien ehkäisy ja tarvittava kiinnityskudossairauksien hoito (ks. Ien- ja tukikudossairauksien hoito). Eri terveydenhuollon ammattiryhmien on hyvä pitää mielessä, että suun alueen tulehduksilla voi olla yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin ja kartoittaa vastaanottokäyntien yhteydessä myös mahdolliset suuoireet sekä ohjata asiakas tarvittaessa suun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle.