Katkokävelyn syyt

Alaraajojen valtimoahtauma johtuu lähes aina riskitekijöistä, joiden vaikutuksesta valtimot ahtautuvat. Tärkein on tupakointi. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää selvästi ahtauman riskiä. Muita aiheuttajia ovat kohonnut veren kolesteroli ja kohonnut verenpaine.

Alaraajojen valtimoahtauman oireet

Tyypillinen oire on katkokävely eli klaudikaatio. Kävelyn aikana tavallisesti toiseen pohkeeseen ilmaantuu kovaa kipua ja samalla jalka voi tuntua väsyneeltä ja puutuneelta. Kipu väistyy levossa muutamassa minuutissa, jolloin voi jatkaa kävelyä. Kävelyn jatkuessa kipu alkaa kuitenkin yleensä uudestaan. Oire ei koskaan ala levossa, mutta toistuu varsin samanlaisena tietyn kävelymatkan jälkeen. Ylämäki, kantamukset ja kävelyvauhdin lisääminen lyhentävät kivutonta kävelymatkaa.

On yksilöllistä, kuinka pitkän matkan oireesta kärsivä potilas pystyy kävelemään kivutta. Pohjekipu johtuu vähentyneen verenkierron aiheuttamasta hapenpuutteesta lihaksissa. Liikkuessa lihasten hapentarve kasvaa, jolloin heikentynyt verenkierto ei riitä huolehtimaan riittävästä hapetuksesta.

Alaraajojen valtimotaudissa jalat usein palelevat tavallista herkemmin.

Pelkkä katkokävely ei ole kovin vaarallinen asia. Enemmistöllä oire säilyy samanlaisena tai jopa lievittyy ajan mittaan. Sadasta potilaasta 10–20:lla katkokävely vaikeutuu hiljalleen.

Hieman harvemmalla kuin yhdellä kymmenestä katkokävelystä kehittyy vaikea-asteinen tauti. Siihen voi liittyä myös levossa tuntuvaa jatkuvaa kipua varpaissa ja jalkaterissä. Jos tauti etenee ilman hoitoa, voi seurauksena olla varpaiden kuolio. Silloin varvas on kylmä, sinertävä ja hyvin kipeä.

Valtimosairauden toteaminen

Alaraajojen valtimotautia epäillään oireiden ja vastaanotolla tehdyn tutkimuksen perusteella. Tarkempi diagnoosi tehdään terveyskeskuksessa dopplerstetoskoopilla, jolla mitataan nilkkapaine ja verrataan sitä olkavarren paineeseen. Lopullinen varmuus verisuonien tilasta saadaan erilaisilla kuvantamismenetelmillä.

Katkokävelyn itsehoito

Tupakointi on taudin tärkein syy, joten tehokkain tapa hidastaa taudin etenemistä on tupakoinnin lopettaminen. Toinen tärkeä hoito on liikunta, joka parantaa jalkojen lihasten verenkiertoa. Liikunnan avulla kivuton kävelymatka voi huomattavasti pidentyä.

Kävely on sopivinta liikuntaa. Tehokkainta on kävellä lyhyitä matkoja lähelle kipurajaa monta kertaa päivässä, esimerkiksi viisi minuuttia kerrallaan 4–5 kertaa päivässä. Kävelyn lisäksi lihaskuntoa parantava liikunta, esimerkiksi pyöräily, uinti ja hiihto, on hyödyllistä. Lisää katkokävelypotilaan liikunnasta: ks. ohje Katkokävely - liikuntaohje.

Itsehoitoon kuuluu myös valtimotaudin ehkäisyssä käytetty ruokavalio kolesterolin alentamiseksi. Katkokävelijä tarvitsee yleensä myös kolesterolia alentavaa lääkehoitoa.

Koska jaloissa verenkierto on heikentynyt, ne ovat tavallista alttiimpia tulehduksille ja muille sairauksille. Siksi känsiä, hankaumia ja muita pikkuvammoja tule välttää mahdollisuuksien mukaan. Liian kylmiä tai kuumia kylpyjä on vältettävä.

Katkokävelyn hoito

Lääkehoitona käytetään kaikilla asetyylisalisyylihappoa (”sydänaspiriinia”) 75–150 milligrammaa päivässä. Vaikeissa tapauksissa tämän rinnalle voidaan aloittaa klopidogreeli, joka on toinen veren hyytymistä hillitsevä lääke. Veren kolesterolia alentava statiinilääkitys aloitetaan herkästi, jos veren kolesteroli on vähänkään koholla.

Katkokävely saattaa jatkua usean vuoden ajan varsin muuttumattomana. Tällöin pärjätään itsehoidolla ja vaiva tarvitsee harvoin leikkaushoitoa.

Lääkemarkkinoilla on paljon niin sanottuja ”verenkiertolääkkeitä”, jotka eivät kuitenkaan auta katkokävelijää. Verisuonten ahtauman aiheuttama hapenpuute on lääkkeitä voimakkaampi verisuonten laajentaja, jolloin verenkiertolääkkeet eivät tuo enää lisähyötyä, ainoastaan haittavaikutuksia.

Leikkaushoito tai pallolaajennus

Silloin kun katkokävely itsehoidoista ja lääkkeistä huolimatta uhkaa työ- tai toimintakykyä, voidaan harkita pallolaajennusta tai leikkausta. Pallolaajennus on mahdollinen, jos valtimon ahtauma on riittävän rajoitetulla alueella. Muussa tapauksessa voidaan tehdä verisuonileikkaus, jossa ahtautunut valtimo ohitetaan verisuonisiirteellä tai keinotekoisella verisuoniproteesilla.

Katkokävelyn ehkäisy

Alaraajojen valtimotautia ja katkokävelyä voidaan tehokkaasti ehkäistä samoilla elintapojen muutoksilla kuin valtimotaudin ehkäisyssä. Tärkeimmät ehkäisevät toimenpiteet ovat samat kuin itsehoidossa: tupakoinnin lopettaminen, kohonneen verenpaineen hoito ja veren kolesteroliarvon pitäminen normaalina sekä liikunta.