Yleistä

Lisälyöntien oireet

Lisälyönti tuntuu yleensä muljahduksena rinnassa. Monet aistivat pelkästään lisälyöntiä seuraavan tavallista pidemmän tauon ja kokevat lisälyönnin "taukona" tai "väliin jättämisenä". Lisälyöntien aiheuttamia oireita kutsutaan palpitaatioksi. Lisälyöntejä ei aina päivän askareiden keskellä huomaa, vaan ne tuntuvat vain rauhallisessa tilanteessa, esimerkiksi vuoteessa ennen nukahtamista. Kaikki eivät tunne lisälyöntejä lainkaan, vaikka niitä olisi paljonkin. Lisälyönnit tuntuvat usein vain taukoina ranne- tai kaulavaltimopulssia tunnustelemalla (ks. tarkemmin: sydän.fi. Opettele tunnistamaan epäsäännöllinen pulssi). Vaarattomille eli hyvänlaatuisille kammiolisälyönneille on tyypillistä, että niitä ilmenee vain levossa mutta ne häviävät rasituksessa.

Lisälyöntien syyt ja hoito

Valtaosa lisälyönneistä on vaarattomia, ja niitä esiintyy ilman havaittavaa syytä terveilläkin ihmisillä esimerkiksi runsaan kahvin juonnin, alkoholin käytön, tupakoinnin ja valvomisen yhteydessä. Tällaisissa tilanteissa verenkierrossa ja verenkiertoelimistön säätelyjärjestelmässä saattaa olla runsaammin adrenaliinia ja muita niin sanottuja stressihormoneja, jotka ärsyttävät tervettäkin sydäntä aiheuttaen lisälyöntejä.

Eteislisälyöntien taustalla on hyvin harvoin mitään sairautta. Runsaan kammiolisälyöntisyyden taustalla voi olla hoitoa vaativa, joskus vakavakin sydänsairaus. Jos lisälyöntejä on vain ajoittain, tutkimuksiin ei tarvitse hakeutua. Mutta jos lisälyöntejä on runsaasti tai jos ne aiheuttavat häiritseviä oireita, on syytä käydä lääkärin arviossa. Jos ei ole tiedossa aikaisempaa sydänsairautta eikä ole ollut äkillistä tajunnan menetystä tai muita sydänperäisiksi tulkittavia vakavia oireita, sydämen kuuntelu ja sydänfilmi (EKG) ovat riittävät tutkimukset. Jos lääkäri epäilee lisälyöntien taustalla sydänsairautta, lisätutkimuksina voidaan tarvita sydämen ultraääni- eli kaikututkimus, sydänfilmin vuorokausirekisteröinti (Holter) tai rasituskoe.

Vaarattomiksi todetut lisälyönnit vähenevät monilla tupakoinnin lopettamisella, kahvinjuonnin vähentämisellä ja ennen kaikkea liikunnan ja levon tasapainottamisella. Lisälyöntejä hoidetaan tarvittaessa beetasalpaajalääkkeillä, harvemmin varsinaisilla rytmihäiriölääkkeillä. Vaikeita oireita aiheuttavia tai haitallisiksi arvioituja kammiolisälyöntejä hoidetaan joskus niin sanotulla katetri-ablaatiotoimenpiteellä.