Lapsen normaali kasvu edellyttää hyvinvointia, ja monet lapsuusiässä ilmenevät sairaudet voivat hidastaa tai nopeuttaa kasvua. Kasvu on monimutkaisesti säädelty järjestelmä. Siihen vaikuttavat muun muassa perintötekijät, jotka määräävät sekä kasvunvaran (aikuispituuden) että kasvutempon (kasvun keston). Lisäksi elinolosuhteet ja hormonit, kasvuhormoni, tyroksiini, insuliini ja kortisoli, osallistuvat kasvun säätelyyn.

Kasvun seuranta

Lapsen kasvua seurataan säännöllisin mittauksin neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Pituus, paino ja päänympärys kirjataan kasvukäyrälle. Kasvukäyrällä pituus suhteutetaan ikään ja sukupuoleen ja ilmoitetaan poikkeamana keskipituudesta (SD-arvo). Paino puolestaan suhteutetaan alle 2-vuotiailla pituuteen (niin sanottu pituuspaino) ja ilmoitetaan prosentuaalisena poikkeamana samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainosta. Yli 2-vuotiailla painoa voidaan arvioida sekä pituuspainon että iän- ja sukupuolen mukaisen painoindeksin avulla (Lasten painoindeksi (ISO-BMI).

Pituuskasvun arviointi tarkentuu, kun lapselle määritetään äidin ja isän pituuden perusteella odotuspituus, koska pituuskasvua säätelevät pääosin perintötekijät. Lapsi kasvaakin yleensä johdonmukaisesti omalla perintötekijöiden mukaisella kasvukanavallaan.

Kasvun arvioinnin tukena käytetään myös kasvuseulasääntöjä. Jos kasvussa havaitaan käyrien perusteella selkeä poikkeama, tehdään kasvusta tarkempi arvio. Kasvu ei yleensä suju täysin tasaisesti, ja esimerkiksi lapsen sairastaessa runsaasti infektioita voidaan usein havaita tilapäistä kasvun taittumista. Lisäksi imeväisiässä ja murrosiässä lapset saattavat "vaihtaa kanavaa" ilman, että kyse olisi merkittävästä ongelmasta.

Hidas kasvu

Jos lapsi on kavereihinsa nähden pieni mutta kasvu sujuu tasaisesti, kyse on yleensä perimän aiheuttamasta pienikasvuisuudesta. Osalla lapsista pienikokoisuus johtuu kuitenkin siitä, että heidän kasvutemponsa on jäljessä ikätovereita. Tila voidaan tarkistaa luustoikä-kuvauksella. Kalenteri-ikää jäljessä oleva luustoikä merkitsee yleensä sitä, että lapsi kasvaa pidempään ja lopulta saavuttaa perimän mukaisen pituutensa. Useimmiten jommankumman vanhemmankin kasvutempo on ollut lapsuudessa ikätovereita hitaampi. Näin "luokan pienin" voi kasvaa varsin normaalimittaiseksi aikuiseksi.

Hidas kasvu voi olla erityisen suuri haitta 13–15-vuotiailla pojilla, jotka ovat ikätovereitaan huomattavasti lyhyempiä. Kyse on tällöin usein kaksinkertaisesta ongelmasta eli perimän aiheuttamasta lyhytkasvuisuudesta ja hitaasta murrosiän kehityksestä. Tällaisella pojalla on yleensä keskimääräistä lyhyemmät vanhemmat, ja kun murrosiän kasvupyrähdys viivästyy, ero muihin vain entisestään korostuu. Jos tilanne aiheuttaa suurta murhetta, on parempi kääntyä lääkärin puoleen. Asian selvittäminen nuorelle auttaa usein ymmärtämään ja kestämään tilan paremmin. Murrosiän ulkoisia muutoksia voidaan jouduttaa ja merkittävästi ikätovereitaan lyhyempiä lapsia on tietyissä tilanteissa mahdollista myös hoitaa lääkkeillä.

Jos lapsen kasvukäyrässä todetaan selvä ja etenkin kasvuseuloja rikkova taittuminen alaspäin, kyse voi olla monenlaisesta sairaudesta. Erityisesti jos hidastuvaan kasvuun liittyy painon nousua, taustalla voi olla merkittävä terveysongelma. Suoliston, umpieritysrauhasten (kilpirauhanen, aivolisäke, lisämunuaiset), munuaisten ja sydämen sairaudet voivat aiheuttaa kasvun taittumista, joka voi olla jopa ensimmäinen selkeä merkki sairaudesta. Kasvukäyrä onkin olennainen osa lapsen hyvinvoinnin seurantaa, ja kasvun hidastuminen on herkkä mittari siitä, että "kaikki ei ole kunnossa".

Pitkäkasvuisuus

Pitkäkasvuisuus johtuu käytännössä aina perintötekijöistä ja vain hyvin harvoin se on seurausta sairaudesta (kilpirauhas- ja aivolisäkesairaudet). Kasvuarvio voidaan tehdä vanhempien ja lapsen kasvutietojen sekä luustoiän avulla. Pitkäkasvuisuuteen puututaan ani harvoin, ja arvio hoitovaihtoehdoista tehdään aina lasten kasvuun perehtyneen lastenlääkärin vastaanotolla. Tavallisimpia syitä kasvun taittumiseen ylöspäin ovat ennenaikainen murrosikä, lihavuus ja hyvin harvoin synnynnäinen oireyhtymä. Jos kasvu on selvästi poikkeavaa, lapsi ohjataan lastentautien poliklinikkaan selvityksiin.