Napsusormen syyt

Napsusormen syynä on yleensä liikarasitus, mutta vammat, reuma tai diabetes voivat olla taustatekijöinä.

Paksuuntunut koukistajajänne ei mahdu kunnolla liikkumaan jännetupessa, erityisesti kämmenluun pään kohdalla olevassa ahtaassa kohdassa. Ahtautumisen seurauksena sormen jänteessä tuntuu kipua, joskus narinaakin sormea koukistettaessa. Tyypillinen oire on sormen lukkiutuminen yleensä koukkuun, joskus ojennettuun asentoon.

Vähitellen voi kehittyä tilanne, jolloin sormi suoristuu vain autettuna ja liikkeeseen liittyy napsahdus, kun jänne liikkuu ahtaassa jännetupessa. Usein jänteen liikuttamaan sormeen säteilee kipua. Napsusormi on tavallisin peukalossa tai nimettömässä, mutta voi esiintyä myös muissa sormissa ja useassa sormessa yhtäaikaisesti.

Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä ja ilmaantuu yleisimmin 55–60 vuoden iässä. Lapsilla napsusormi on harvinainen, mutta voi esiintyä 1–4 vuoden iässä lukiten peukalon tai molemmat peukalot koukistusasentoon.

Itsehoito

Alkuvaiheessa napsusormioiretta voi hoitaa välttämällä rasitusta ja käyttämällä tulehduskipulääkettä kuurinomaisesti 1–2 viikon ajan.

Milloin lääkäriin

Napsusormi paranee noin kolmanneksessa tapauksista omillla toimilla ja lepo sekä sormen lastoittaminen noin viikoksi voivat auttaa. Vaivan pitkittyessä on kuitenkin tarpeen hakeutua lääkäriin. Jännetupen seutuun laitettu kortisonipistos soveltuu hoidoksi valtaosassa tapauksista. Jos sormea ei saa ojennetuksi kuin toisella kädellä auttamalla, joudutaan usein leikkaukseen. Leikkauksessa ahtautunut jännetuppi avataan ja näin tehdään tilaa jänteen liikkua.

Lapsen napsusormen hoidossa joudutaan usein turvautumaan leikkaukseen.