Oireet

Yleisiä jännetulehduksen sijaintipaikkoja ovat olkaluun alaosan nivelnastaan (ks. Tenniskyynärpää (epikondyliitti)), reisiluun isoon sarvennoiseen (reisiluun yläosan uloin osa) ja kantaluun etuosaan kiinnittyvät jänteet sekä olkanivelen kiertäjäkalvosin, hauislihaksen pitkä jänne ja akillesjänne. Erityisesti ponnistusta vaativien lajien (esim. korkeushyppy, lentopallo) urheilijoilla voi esiintyä polvilumpiojänteen tulehdusta ja tästä johtuvaa kipua polvilumpion alapuolella. Sormen koukistajajänteen tupen tulehdus voi aiheuttaa napsusormi-oireen.

Jännetuppia on jalkaterän ja nilkan sekä käden ja ranteen alueella. Jännetuppitulehduksessa jännettä ympäröivä suojaava tuppi on ärtynyt ja paksuuntunut. Tällöin kivun lisäksi voi esiintyä jännettä käytettäessä narinaa tai erityisesti sormien koukistajajänteissä napsumista, eli sormea ei saa ilman apua suoristetuksi. Yleisimpiä jännetuppitulehduksen sijaintipaikkoja ovat ranteen ja sormien ojentajajänteet kyynärvarren alueella sekä sormien koukistajajänteet sormien alueella. Nivelreuma, kihti ja diabetes sekä eräät yleistaudit voivat altistaa jännetupen tulehtumiselle.

Tulehduksen kulku vaihtelee, mutta siihen kuuluu yleensä parista päivästä pariin viikkoon kestävä kuumoitus-, turvotus- ja punoitusvaihe, jonka jälkeen itse tulehdus rauhoittuu, mutta jänteen paraneminen voi silti kestää vielä useita viikkoja.

Itsehoito

Tärkeintä on lopettaa kiputilan aiheuttanut rasitus. Valtaosa rasituksen aiheuttamista jännevaivoista paranee muutaman viikon sisällä, kun rasitus lakkaa. Tulehduskipulääkkeiden käyttö paikallisena voiteena tai suun kautta nautittuna lievittävät tulehdusta ja kipua. Pitkittyneiden tulehdustilojen hoitoon on saatavissa jännettä tukevia apuvälineitä.

Milloin hoitoon

Jännetulehdukset eivät yleensä aiheuta kivun ja toiminnallisen haitan lisäksi vakavampia seurauksia. Potilaan ohjaa hoitoon useimmiten kova tai pitkittynyt kipu ja mahdollisesti tästä johtuva tilapäinen työkyvyttömyys. Jännetuppitulehduksessa pitkittynyttä kipua ja jännetupen turvotusta voidaan hoitaa kipulääkkeiden lisäksi paikallisilla kortisoniruiskeilla. Joissakin tapauksissa ahtautunut jännetuppi saattaa vaatia leikkaushoitoa.

Jännetulehdusten ennuste on yleensä hyvä, jos vaivan aiheuttanut rasitus lopetetaan ja jännettä hoidetaan sopivalla lääkehoidolla ja kipua tuottamattomalla liikehoidolla

Ehkäisy

Jännetulehdusten ennaltaehkäisemiseksi tulee välttää yksitoikkoisia tai rasittavia toistuvaisliikkeitä. Milloin sellaisia on tehtävä, tulisi välttää äkillistä ylikuormitusta. Työoloissa voidaan myös suunnitella työn liikkeet, työasennot, työkalujen käyttö sekä tauotukset sellaisiksi, että yksitoikkoista rasitusta vähennetään. Tulehduksen käynnistyttyä sen aiheuttanut rasitus on syytä lopettaa välittömästi.

Kirjallisuutta

  1. Ryhänen J. Napsusormi ja muut käden jännetuppitulehdukset. Duodecim 2007;123:539–48
  2. Steele M. Tendonitis. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 21.12.2019.
  3. Käypä hoito -suositus ”Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet”