Tenniskyynärpään syyt ja oireet

Olkaluun sivunastan kiputila kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1882 tenniksen pelaamisen aiheuttamana. Nimitys tenniskyynärpää jäi elämään, vaikka tila on tavallisempi tenniksen pelaajia arkisemmilla ahertajilla.

Tenniskyynärpäästä on kyse, kun olkaluun alapään ulkosivunastaan kiinnittyvien ranteen ja sormien ojentajajänteiden kiinnityskohta (kuva ) ärtyy toistoliikkeistä ja käden puristusvoiman käytöstä esimerkiksi vasaroinnin tai voimakkaan väännön seurauksena vaikkapa käytettäessä pitkään ruuvimeisseliä tai jakoavainta. Tupakointi lisää tenniskyynärpään riskiä. Myös monenlaiset yksilön ominaisuudet ja kevyempi toimistotyö on liitetty tenniskyynärpääriskiin.

Kuva

Tenniskyynärpään aiheuttama kipukohta. (ks. Tenniskyynärpää (epikondyliitti)).

Tenniskyynärpään pääoire on kipu, joka tuntuu kyynärpään ulkosivulla olevan kyhmyn seudussa erityisesti yläraaja suorana sormia nyrkistäessä. Puristusvoima voi olla heikentynyt ja kyynärnivelen ojennus tuottaa kipua. Kipu voi tuntua erittäin pienessäkin rasituksessa, esimerkiksi kahvikuppia nostaessa.

Joskus olkaluun sisäpuolinen nivelnasta kipeytyy. Tämä vaiva voi liittyä työn rasitukseen, golfin, sulkapallon tai pesäpallon pelaamiseen, tai vaikka tennikseen. Peleissä vaiva on liitetty erityisesti huonoon rystylyöntitekniikkaan, jolloin kyynärvartta käytetään liikaa olkavarren sijasta.

Tenniskyynärpään itsehoito

Kiputilan aiheuttanutta rasitusta kannattaa välttää sen verran, ettei kipu pahene lisää. Yleensä siis huomio kiinnittyy kyynärvarrella tehtyihin nostoihin, puristuksiin ja vääntöihin. Kovassa kivussa muutaman päivän taukokin voi olla tarpeen. Lähtökohtaisesti kohtuullista rasitusta voi jatkaa mahdollisimman hyvällä tekniikalla, ja tavanomainen arkiliikkuminen tukee kuntoutumista.

Akuuttiin kipuun auttaa noin 10cm kyynärnivelen alapuolelle laitettava epikondyliittituki; tämä on kevyesti kyynärpäätä puristava side tai tarranauha. Puristus vähentää rasitusta nivelnastan seudussa.

Paikallisesti käytetyt tulehduskipulääkevoiteet (esim. piroksikaami tai diklofenaakki) sopivat kipulääkkeeksi tarvittaessa.

Jos nivelnastan tulehdus aiheutuu hankalasta työasennosta, työtapaa tulee muuttaa. Vähitellen lisääntyvä harjoittelu auttaa oireiden lievittämisessä. Omatoimiseen harjoitteluun on useita ohjeita (ks. ohjausvideot alempana), ja kuva 2 ohjeistaa ensimmäisen harjoituksen.

Kuva

Tenniskyynärpään kuntoutusta. Eteen nostetun suoristetun yläraajan ranne taivutetaan alas . Alas painettua kättä jännitetään ylöspäin vastusta vasten kyynärnivelen ollessa suorana. Käsi pidetään jännittyneenä aluksi muutamia sekunteja kerrallaan. Harjoitus toistetaan useita kertoja päivässä ja sen voimaa ja kestoa lisätään vähitellen välttäen kovaa kipua.

Katso myös fysioterapeutin ohjausvideot sekä pdf-versio harjoitusohjelmasta:

Milloin hoitoon?

Lääkärin tai fysioterapeutin hoitoon on syytä hakeutua, jos kipua ei saa omin konstein hallintaan tai se haittaa päivittäisiä toimintoja ja uhkaa pitkittyä. Varsinkin työperäinen tenniskyynärpää edellyttää usein yhteistyötä esihenkilön, työfysioterapeutin tai työterveyslääkärin kanssa. Sairauspoissaolot eivät useinkaan ratkaise kiputilannetta.

Tenniskyynärpäävaivoihin on ehdotettu ja tutkittu monenlaisia hoitoja, mutta harjoittelun (fysioterapeuttinen) ja muiden itsehoitojen lisäksi vain tupakkavieroituksesta on selkeää tutkimusnäyttöä. Hyötyä saattaa joskus olla myös ultraäänestä, akupunktiosta tai nitraattivoiteesta. Sen sijaan kirurgian, paineaaltohoidon tai pistosten teho on osoittautunut heikoksi. Pistoksena annettu kortisonihoito saattaa aluksi lievittää kipuja, mutta pitkän aikavälin hoitotulokset ovat jopa huonompia kuin ilman kortisonia hoidettuna. Botuliinipistoksiakaan ei voi suositella, eikä varsinkaan verihiutaleplasmaa.

Tenniskyynärpään ehkäisy

Tenniskyynärpään kuten muidenkin yläraajan rasitussairauksien syntyä voi ehkäistä pitämällä työliikkeiden toistuvuus, käden voimankäyttö ja muut riskitekijät kohtuullisina. Muista tekijöistä tupakointi on merkittävin riski. Ergonomiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin, kun työn tai harrastusten vuoksi joudutaan käyttämään toistuvasti runsaasti lihasvoimaa käsien puristukseen tai käsien koholla pitämiseen tai olemaan alttiina kylmälle tai tärinälle.

Lisätietoa

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suosituksen Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet potilasversio, 2023.

Kirjallisuutta

  1. Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 04.10.2023).
  2. Walrod BJ. Lateral epicondylitis. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 8.3.2021.