Keskeistä

  • Oppimisen erityisvaikeuksia ovat lukemisen erityisvaikeus (dysleksia), laskemiskyvyn erityisvaikeus (dyskalkulia) ja kirjoittamisen erityisvaikeus.
  • Oppimisen erityisvaikeudet ovat varsin yleisiä, sillä koululaisista ja aikuisista vähintään joka 20. kärsii jostakin tai joistakin oppimisen vaikeuksista.
  • Oppimista voivat vaikeuttaa myös tarkkaavuuden, hahmottamisen, puheen ja kielenkehityksen häiriöt sekä motoristen toimintojen kehitykselliset häiriöt.
  • Koulussa oppimisen vaikeuksia selvittävät yhteistyössä oma opettaja ja oppilashuoltoryhmä.
  • Ekapeli- ja Tokapeli-oppimispelit voivat auttaa lasta lukemaan oppimisessa. Päivittäiset lyhyet harjoittelut ovat tärkeitä.

Yleistä

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan opetettavien taitojen oppimisen vaikeutta. Ne ilmenevät hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena. Oppimiskyvyn erityisvaikeuksia ovat lukemisen erityisvaikeus (dysleksia), laskemiskyvyn erityisvaikeus (dyskalkulia) ja kirjoittamisen erityisvaikeus. Joillakin lapsilla ilmenee vaikeuksia useammalla alueella, vaikka kyse ei olekaan älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Suomalaisilla lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet esiintyvät yleensä yhdessä, kun kirjoitusjärjestelmämme on sekä lukemisessa että kirjoittamisessa johdonmukaista kirjainten ja äänteiden tasolla.

Joskus myös tarkkaavaisuuden häiriöt luetaan oppimisvaikeuksiin, koska kouluopetuksesta on vaikeampaa hyötyä keskittymisen puutteiden takia. Lisäksi kehitykselliset hahmottamisen, puheen tuoton ja ymmärtämisen sekä motoristen toimintojen häiriöt voivat vaikeuttaa oppimista. Vaikeudet saattavat esiintyä myös eriasteisina yhdessä.

Oppimisen erityisvaikeudet ovat varsin yleisiä, sillä koululaisista ja aikuisista vähintään joka 20. kärsii erilaisista oppimisen erityisvaikeuksista. Oppimisen erityisvaikeudet voivat johtaa omaa älykkyystasoa huomattavasti heikompaan koulu- ja opintomenestykseen. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun oppimisvaikeutta ei ole onnistuttu ennaltaehkäisemään. Seuraavassa kuvataan ennaltaehkäisyn tapoja, jotka ovat helposti hyödynnettävissä.

Oppimisessa haittaavimpia ongelmia ovat vaikeudet omaksua lukemalla tietoa. Sujuvan ja ymmärtävän lukutaidon oppiminen on tärkeää, koska oppiminen jatkossa perustuu pitkälti lukutaidon varaan.

Lukemisen erityisvaikeus

Lukemisen erityisvaikeudessa lapsen ja monesti vielä aikuisenkin lukemisen sujuvuus tai luetun ymmärtäminen on selvästi odotettua huonompaa suhteessa henkilön yleisiin valmiuksiin ja koulutukseen. Peruslukutaidon ongelmat ilmenevät vaikeutena oppia kirjainten äännevasteita ja yhdistää äänteitä toisiinsa kirjainjärjestyksen mukaisesti eli vaikeutena oivaltaa, miten kirjaimien pohjalta äännetään sana. Useimmiten peruslukutaito ei jää ongelmaksi, jos käytettävissä olevia harjoituskeinoja, kuten Ekapelin käypiä versioita, käytetään oikealla tavalla ja oikeassa vaiheessa (heti koulun alussa). Sen sijaan lukusujuvuus ei usein kehity riittäväksi. Näin käy etenkin silloin, kun alkuvaikeudet johtavat siihen, ettei lapsi kiinnostu lukemisesta ja varhaisen epäonnistumisen vuoksi menettää luottamukseen itseensä lukijana. Tällöin lukuharrastus jää vähäiseksi.

Lukemisen erityisvaikeus on selvästi yleisempää pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla, mikä johtuu pääasiassa lukemisen harrastuneisuuden eroista.

Kirjoittamisen erityisvaikeus

Kirjoittamisen erityisvaikeudessa lapsen tai aikuisen kirjoitustaito on selvästi odotettua huonompaa suhteessa henkilön ikään, mitattuun kyvykkyyteen ja koulutukseen. Kirjoittamisen erityisvaikeus ilmenee

  • erilaisina kieliopillisina virheinä
  • tavutusvirheinä
  • vaikeutena jäsentää kappaleita ja huonona käsialana
  • äänteen kestoon (kirjainten toistoon) liittyvinä virheinä, jotka korjaantuvat vähitellen – ne esiintyvät hetken alkuvaiheessa vähäisessä määrin jokaisella lapsella.

Perinnölliset tekijät myötävaikuttavat usein oppimisen erityisvaikeuksien esiintymiseen, etenkin lukemisen vaikeudessa. Vaikeus voi ”kulkea suvussa” (familiaalisesti), kuten maailmankuulu Jyväskylä Longitydinal Study of Dyslexia (JLD) osoitti.

Laskemisen erityisvaikeus

Laskemisen erityisvaikeudessa lapsen tai aikuisen laskemiskyky on selvästi odotettua huonompaa suhteessa henkilön ikään, mitattuun yleiseen kyvykkyyteen ja koulutukseen.

Matematiikan erityisvaikeudet ovat taustaltaan monimuotoisia eli ne voivat ilmetä monella tavalla, kuten

  • ongelmina numeerisen tiedon käsittelyssä
  • seurauksina muiden kognitiivisten toimintojen puutteista tai häiriöistä, jotka voivat vaikuttaa matematiikan taitojen kehittymiseen ja matematiikan vaikeuksien ilmiasuun
  • tarkkaavuuden ja työmuistin toimintojen ongelmina
  • kielellisten ja avaruudellisen hahmottamisen taitojen vajeina

Oppimisvaikeuksien toteaminen

Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää. Se vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja käsitykseen itsestä oppijana. Jos tukea saadaan ajoissa, lapsen into oppimiseen säilyy. Suvussa esiintyvä oppimisvaikeus lisää lapsen oppimisen ongelmien riskiä, ja silloin lapsen kielellistä kehitystä kannattaa seurata tarkemmin.

Oppimisvaikeuksia pyritään kartoittamaan jo neuvolassa, päiväkodissa ja esikoulussa. Neuvolassa 4-vuotiaille tehdään niin sanottu Lene-testi, joka ennakoi koulussa oppimista. Siihen liittyy myös lukemisvalmiuksia kartoittava menetelmä. Jos testissä havaitaan puutteita, kehityksen tukemiseksi suunnitellaan tukitoimia kotiin ja päivähoitoon. JLD-tutkimus osoitti, että yksinkertaisin tapa tunnistaa lukemaan oppimista koskevan ennaltaehkäisevän harjoittelun tarve on seurata lapsen spontaania kirjainten nimien mieleen tallentumista. Ekapelin käyttö koulun alkaessa on tarpeen, jos lapsi ei tuolloin tunne kaikkia suomen kielessä yleisten kirjainten nimiä.

Koulussa oma opettaja seuraa oppimista ja erityisopettaja testaa oppilaiden valmiuksia luokittain ja tarvittaessa yksilöllisesti.

Myös vanhemmille voi herätä ajatus oppisvaikeuksista hitaan tai vastentahtoisen oppimisen ja suuren tuen tarpeen myötä. Ajatuksista kannattaa kertoa ensisijaisesti omalle opettajalle, joka ohjaa tarvittaessa tutkimuksiin.

Jos oppimisvaikeus on merkittävä, jatkotutkimuksena tehdään koulupsykologin tutkimus. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on tarvittaessa ohjata oppilas muihin jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Kunnallisen puheterapeutin arvio on myös, tärkeää jos epäillään kielellistä erityisvaikeutta.

Jos tarvitaan laajempia erikoissairaanhoidon selvityksiä tai neuropsykologisia tutkimuksia, koululääkäri voi tehdä lähetteen jatkotutkimuksiin. Tällaista voidaan tarvita, jos oppilaalla on vaikea-asteisia oppimisvaikeuksia eikä hän ole riittävästi hyötynyt koulun tukitoimista tai perusterveydenhuollon hoidosta. Muutoin ensisijaisiin tukitoimiin ei tarvita lääkärin diagnoosia tai lähetettä.

Lukemisvaikeuksien itsehoito

Suomalaislapset ovat erityisasemassa lukemisen, kirjoittamisen ja myös laskuvaikeuksien voittamisessa. Niilo Mäki Instituutin verkkosivuilta löytyy muun muassa Ekapeli (Ekapeli-Alku, Ekapeli-Maahanmuuttaja ja ruotsia lukeville Spel-Ett), jonka lähes kaikki suomalaislapset tuntevat koulun alkuvaiheessa lukemisen apuvälineenä. Ekapeli toimii tehokkaasti, jos sitä käytetään oikein.

Käyttöä ei pidä aloittaa liian varhain eli ennen koulunkäyntiä, jolloin kaikkien lasten aivot eivät ole vielä riittävän kypsät nopeaan oppimiseen. Koulun alkupäivinä Ekapelin avulla on mahdollista havaita, onko lukemaan oppimisessa erityisempiä vaikeuksia. Peleillä on tarkoitus saavuttaa muiden lasten taso, mikä on tähdellistä, etteivät koulunkäynnin alkumetrit täyty odotusten pettämisestä. Sillä saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia kouluoppimisesta kiinnostumiseen.

Pelin pelaaminen olisi hyvä aloittaa heti koulun alkuviikoilla. Kertapeliaika ei saisi ylittää tarkkaavaisuuden kestoaikaa eli 20 minuuttia. Ensiluokkalainen pystyy keskittymään tuloksellisesti vain noin 10 minuuttia kerrallaan. Sen jälkeen olisi hyvä pitää vähintään samanpituinen tauko. Liian pitkien pelijaksojen salliminen saattaa viedä harjoitteluinnostuksen. Toisaalta mitä useampi 8–10 minuutin pelijakso saadaan mahtumaan päivään, sitä nopeammin oppiminen etenee. Ekapeliä on aihetta jatkaa niin pitkään, että saavutetaan riittävä sujuvuus. Se tarkoittaa ainakin sitä, että pystyy muistamaan lauseen alun sen loppuun pääsemiseen asti. Esimerkiksi suomalaislapsille on tyypillistä lukutaidon heikko sujuvuus eli automatisoituminen. Sen vuoksi Ekapeliä on hyvä käyttää tarvittaessa vielä toisellakin luokalla.

Lukemisen tarkoitus ei ole pelkästään peruslukutaito (sanantunnistus lukemalla), mitä voi oppia Ekapelillä. Lukemisen tarkoitus on ennen kaikkea tekstin välittämän viestin ymmärtäminen ja tiedon omaksuminen. Nykyaikana on pyrittävä varmistamaan myös kriittinen lukutaito, ettei horjahda uskomaan mitä tahansa. Siksi harjoittelua on hyvä jatkaa edelleen (vuoden 2022 alkupuoliskolla) kehitteillä olevalla Tokapelillä. Tokapelillä harjoitellaan lukutaidon päätavoitteeseen pääsyä eli kirjoituksen välittämän viestin ymmärtämistä. Sen oikea aloitusaika on silloin, kun lapsen peruslukutaito alkaa olla kohtuullisen sujuvaa eli automatisoitunut sellaiseksi, ettei itse lukeminen vie koko henkistä valmiutta. Silloin voimavaroja jää riittävästi kirjoituksen tarjoaman viestin ymmärtämiseen.

Tokapelin kotisivuilta löytyy tietoa sen tarjoamasta tuesta. Peli on jo käyttökelpoinen, joskaan ei vielä kaikilta osin käytännössä tehokkaaksi varmistettu. Tokapelillä voi oppia koulun oppikirjojen välittämää ydintietoa, ja samalla se pikkuhiljaa auttaa lasta itse löytämään olennaiset asiat tietokirjoja lukiessaan. Näin lapsi oppii hakemaan ja ymmärtämään viestin merkitystä sekä arvioimaan saamaansa tietoa kriittisesti.

Matematiikan vaikeuksien itsehoito

Matematiikan vaikeuksiin löytyy Lukimat.fi-sivuilta Numerorata-harjoitusympäristö ja joitakin Java-pohjaisia matematiikkaharjoitteita, jotka eivät toimi enää nykykoneissa. Verkkosivuille on kuitenkin lähiaikoina tulossa uusia harjoitusympäristöjä.

Oppimisvaikeuksien ehkäisy

Oppimisvaikeuksia on aina parasta pyrkiä ehkäisemään. Leikki-ikäiselle olisi hyvä lukea ääneen, tarjota mahdollisuuksia kuunnella kieltä ja kielileikkejä. Sen sijaan lukemista ei kannata lähteä harjoittelemaan ennakoivasti, jollei lapsi ala kokeilemaan sitä itse. Siihen voi kannustaa parhaiten lukemalla lapselle jännittäviä kertomuksia niin, että lapsi voi seurata tekstiä ja innostua yrittämään omaa lukemista.

Ehkäisyn tulisi olla mahdollisimman pitkälle itsehoitoa, jossa käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä. Vain ennalta ehkäisevällä itsehoidolla voi välttää toissijaisien ongelmien riskin. Toissijaisia ongelmia koituu siitä, että lapsi kokee olevansa koulutovereitaan huonompi oppimaan perustaitoja.

Ekapelin käyttö paria päivää ennen koulun alkua ilmaisee, onko sille tarvetta. Jos pelissä ei edisty helposti, sitä on viisasta käyttää koulun alkuviikkoina siihen asti, että lapsi uskoo etenevänsä lukemisessa kuten luokkatoverinsa. On tärkeää, että pelin käytön kertajakso ei ylitä 20 minuuttia ja että jaksoja on mieluummin enemmän kuin yksi päivässä perättäisinä päivinä.

Oppimisvaikeuksien hoito

Peruskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa annetaan tukea niille oppilaille tai opiskelijoille, jotka tarvitsevat sitä oppimisvaikeuden tai muiden syiden perusteella. Tuki jaetaan tarvittavan tuen määrän perusteella kolmiportaisesti yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Tuki räätälöidään oppilaan tai opiskelijan tarpeen mukaan, ja se voi sisältää muun muassa erityisopetusta.

Koulussa oma opettaja ja erityisopettaja ohjaavat tarvittaessa myös digitaalisiin oppimisympäristöihin. He arvioivat yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa oppimisen tehostamisen tarvetta ja järjestävät tarvittaessa tukea kouluympäristössä. Lukivaikeudessa ensisijaista on kuitenkin kotona toteutettava harjoittelu. Sama koskee laskemisen vaikeutta ja jo lähitulevaisuudessa saataville tulevia laskutaidon harjoitteita.

Vaikeammissa tilanteissa voidaan tarvita yksilöllistä kuntoutusta, johon olisi hyvä sisällyttää digitaalisia harjoitteita. Yksilöllinen kuntoutus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asian hallitseva psykologi, erityisopettaja tai puheterapeutti esimerkiksi räätälöi lapselle optimaaliset Ekapeli-harjoitteet.

Milloin hoitoon?

Jo neuvolassa ja esikoulussa aletaan kartoittamaan lapsen oppimisvalmiuksia ja ohjataan tarvittaessa tukitoimiin. Ekapelin avulla lukemaan oppimisen valmiuksia voi kartoittaa myös kotona muutamaa päivää ennen koulun alkua. Oppimisvaikeuksia epäillessä kannattaa aina kääntyä lapsen oman opettajan puoleen. Opettaja ohjaa ensisijaisesti käyttämään Ekapeliä, mutta ohjaa tarvittaessa oppilashuoltoryhmän tai koululääkärin arvioon. Koululääkärin arvion perusteella voidaan joskus tarvita myös erikoislääkärin konsultaatiota.

Kirjallisuutta

  1. Monimuotoista oppia lukivaikeuksista, Psykologia, 02–03/2011 (erityisnumero).
  2. Lyytinen H, Eklund K, Ronimus M, Lyytinen P. Lukemaan oppimisen vaikeudet, niiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Kirjassa: Takala M, Kairaluoma L, toim. Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus 2019, s. 25–53.
  3. Peng P, Wang C, Namkung J. Understanding the Cognition Related to Mathematics Difficulties: A Meta-Analysis on the Cognitive Deficit Profiles and the Bottleneck Theory. Review of Educational Research 2018;88:434–76. doi:10.3102/0034654317753350
  4. Ekapeli ja matematiikan harjoitteita löytyy osoitteesta www.lukimat.fi.
  5. Tokapelin kehitystä ja käyttöön saantia voi seurata osoitteessa www.comprehensiongame.com.