Hypokondriassa (ICD-10-diagnoosikoodi F45.2) henkilö kärsii jostakin ruumiillisesta oireesta peläten sen vuoksi sairastavansa jotakin vakavaa sairautta – kuten esimerkiksi syöpää, sydänsairautta tai AIDSia, vaikka kyseisen sairauden olemassaolo on suljettu pois asianmukaisin lääketieteellisin tutkimuksin.
Erilaiset ruumiillisten tuntemusten aiheuttamat hetkittäiset ja ohimenevät pelot vakavan sairauden olemassaolosta ovat hyvin tavallisia. Hypokondriassa vakavan sairauden pelko säilyy kuitenkin itsepäisesti kuukausia tai monesti vuosia. Perusteellisetkin lääketieteelliset tutkimukset rauhoittavat hypokondriasta kärsivää henkilöä vain lyhyeksi aikaa.
Hypokondriasta kärsivä henkilö on tavallinen asiakas terveyskeskuksissa ja lääkäreiden vastaanotolla. Henkilön itsepäiset pelot koettelevat usein lääkärin ja potilaan välistä suhdetta, kun peloista kärsivä toivoo loputtoman tuntuisesti uusia tutkimuksia syövän tai muun sairauden poissulkemiseksi. Moni hypokondriasta kärsivä henkilö kuluttaa huomattavasti rahaa yksityislääkäreiden vastaanottokuluihin ja erilaisiin tutkimuksiin. Jatkuva pelko vakavasta sairaudesta on psyykkisesti hyvin kuluttavaa sekä henkilölle itselleen että usein myös hänen läheisilleen.
Hypokondrisia pelkoja voi esiintyä oireena myös monissa muissa psykiatrisissa sairauksissa, kuten vakava-asteisissa masennustiloissa, pakko-oireisessa häiriössä tai erilaisissa harhaluuloisuushäiriössä tai muissa psykoottisissa sairauksissa. Hypokondristen pelkojen ollessa psykoottisia henkilö on sisäisesti ehdottoman varma sairastamastaan taudista. Hypokondriassa henkilö itsekin osin tietää, että hän ei ehkä sittenkään sairasta vakavaa tautia, mutta ei voi kuitenkaan hallita jatkuvia pelkojaan.
Hypokondristen pelkojen tausta on kokemusten valossa moniulotteinen. Monasti laukaisevana tekijänä on aiemmin sairastettu vakava sairaus, jonkun läheisen kuolema pelättyyn sairauteen tai oman vanhemman kuolema kyseiseen sairauteen samassa iässä. Tuttavan kuolema syöpään aktivoi oman kuoleman pelon, jolloin hypokondria voi olla luonteeltaan osin pyrkimystä hallita kuoleman pelkoa. Joillakin hypokondristen pelkojen taustalla voi olla erilaisia työstämättömiä syyllisyyden tai vihantunteita vanhempiaan tai muita itselleen tärkeitä ihmisiä kohtaan.
Itsehoito ja hoito
Säännöllinen elämänrytmi, fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja erilaiset harrastukset voivat lievittää hypokondrista oireilua. Itsehoitokirjat voivat auttaa löytämään oireita lievittäviä harjoitteita.
Hypokondriasta kärsivä henkilö hakeutuu pelkojensa vuoksi aina lääkäriin. Peloista kärsivän olisi tärkeää löytää itselleen omalääkäri, joka osaa suhtautua ymmärtävästi jatkuviin sairauden pelkoihin ja jonka luona voi käydä sopivin välein turvallisuutta antavissa tutkimuksissa. Lääkäreiden jatkuva vaihtaminen on usein omiaan pahentamaan pelkoja. Sairauksia pelkäävän kannattaa välttää internet-palstojen jatkuvaa seuraamista ja lehtien sairauksista kertovia artikkeleita. Oman pulssin, verenpaineen ja kehon jatkuvaa tutkimista tulee mahdollisuuksien mukaan välttää.
Osa hypokondriasta kärsivistä henkilöistä hyötyy merkittävästi psykoterapiasta. Tavallisimmat hypokondriassa käytetyt psykoterapiat ovat kognitiivinen psykoterapia, pelkoja herättäville teemoille altistava käyttäytymisterapia tai psykoanalyyttinen terapia. Jotkut hypokondriasta kärsivät henkilöt hyötyvät pakko-oireisessa häiriön hoidossa käytetyistä serotoninergisistä masennuslääkkeistä.
Lisää tietoa aiheesta
Kirjallisuutta
- Joukamaa M. Somaattisin oirein ilmenevät häiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 12. painos. Kustannus Oy Duodecim 2017, s. 385-402.
- Marks I. Pelko – osa elämää. Prometheus Kustannus Oy 2007.
- Stenberg J-H, Service H, Saiho S, Pihlaja S, Koivisto E-M, Joffe G, Holi M. Irti murehtimisesta. Kustannus Oy Duodecim 2014.
- Wilhelmson I. Hypokondri och kognitiv terapi. Wahlström & Widstrand 1999.
