Yleistä

Paleltuma on kylmässä oleskelusta tai kosketuksesta kylmään esineeseen aiheutunut kudosvaurio. Kosketuspaleltuma syntyy yleensä niin nopeasti, ettei ihokudos ehdi reagoida verisuonia supistamalla. Kylmässä ilmassa oleskelusta syntyneissä paleltumissa pintaverisuonet supistuvat, niiden verenkierto lakkaa ja suonet tukkeutuvat solujen pakkautuessa ja veren hyytyessä. Lapset palelluttavat ihonsa herkemmin kuin aikuiset. Paleltumat kohdistuvat useimmiten kasvojen alueelle (erityisesti korviin), mutta ne ovat yleisiä myös jaloissa ja käsissä. Vaikeat paleltumat lisääntyvät voimakkaasti, kun ympäristön lämpötila laskee alle -20 ceslsiusasteen. Jos lapsi koskettaa paljain käsin metallia, jonka lämpötila on alle -15° celsiusastetta, paleltumavamma voi syntyä jo muutamassa sekunnissa.

Paleltuman oireet

Kun iho paleltuu paikallisesti, kyseinen alue muuttuu ensin punoittavaksi ja myöhemmin valkoiseksi ja tunnottomaksi. Iho tuntuu usein kovalta ja turvonneelta, ja siinä voi esiintyä pistelyä tai polttavaa tunnetta. Ihoon voi myös ilmaantua rakkuloita. Ihon tumma sävy viittaa syvään paleltumavammaan, samoin ihonalaisen kudoksen muuttuminen kovaksi.

Paleltumien ehkäisy

Paleltumien välttämiseksi on tärkeää pukea lapsi lämpimästi ja varoa pesemästä ihon suojaavaa rasvakerrosta pois ennen pakkaseen menoa. Pakkasvoiteiden tai muiden voiteiden käyttöä ei suositella ennen ulosmenoa. Väljä vaatetus takaa paremman lämpösuojan kuin tiukat vaatteet. Kerrospukeutuminen ja erilaiset kosteudelta suojaavat vaatemateriaalit ovat hyviä keinoja lämpimänä pysymiseen. Materiaaleista hyvä valinta on esimerkiksi villa, jolla on hyvä kosteudensiirto- ja lämmöneristyskyky. Puuvillainen vaate taas sitoo kosteutta ja kuivuu hitaasti, joten kylmissä olosuhteissa sitä kannattaa välttää.

Vaatteiden ja ihon kosteus sekä tuuli lisäävät paleltumariskiä. Korvalehdet paleltuvat herkästi ja niinpä korvia kunnolla suojaava pipo on pakkasella tärkeä. Sormien ja varpaiden paleltumista voi ehkäistä riittävän suurilla jalkineilla ja hansikkailla sekä pukemalla useamman kerroksen lämmittäviä sukkia ja rukkasten alle ohuemmat aluslapaset. Pienten lasten kohdalla on hyvä tarkkailla mahdollisia paleltumien merkkejä esimerkiksi kasvoilla, koska lapset eivät näitä välttämättä itse huomaa tai osaa vielä ilmaista. Kylmässä on hyvä pitää yllä lämmittävää liikkumista, mikä onneksi on useimmiten lapsille luontaista toimintaa ulkona. Riittävä nesteytys on myös tärkeää paleltumien ehkäisyssä.

Itsehoito

Paleltumavamman oikea ensihoito on tärkeää. Jos lapsi palelluttaa ihonsa, hänet tulee ensitöiksi viedä sisätiloihin. Paleltunutta kohtaa lämmitetään 15–30 minuuttia lämpimässä (noin 40 °C) vedessä tai kunnes paleltuneelle alueelle ilmaantuu verenkiertoa. Ihoa ei tule lämmittää lämpöpatterin tai avotulen avulla, koska tunnottomuuden seurauksena iho voi jopa palaa. Vamma voidaan peittää pehmeillä sidoksilla tai hoitaa avoimena. Paleltunutta raajaa on hyvä pitää koholla. Näin estetään raajan turpoaminen. Vamma-alueen puristusta ja hankausta tulee välttää. Lapselle on syytä tarjota lämmintä juotavaa.

Kun paleltuma sulaa, tuntuu alueella kipua, jota voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Alkuvaiheen jälkeen mahdolliset ihorakkulat on hyvä poistaa, mikä lapsilla sujuu parhaiten lääkärin vastaanotolla.

Milloin hoitoon?

Jos tunto, lämpö ja ihonväri eivät ole palanneet tunnissa, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Samoin kannattaa tehdä, jos iholle nousee rakkuloita. Jos paleltunut alue on laaja, kuten iso osa raajaa, tulee aina hakeutua hoitoon.