Aivoissa sijaitseva lämmönsäätelykeskus pyrkii pitämään kehon lämpötilan vakiona. Ympäristön lämpötilan vaihteluista riippumatta elimistö yrittää säilyttää ydinlämpötilansa noin +37 °C:ssa. Ydinlämpötilalla tarkoitetaan elimistön sisälämpötilaa, joka on yleensä 0,5 astetta korkeampi kuin kainalolämpö. Peräsuolesta tai korvasta mitattu lämpö kertoo ydinlämmön.
Lämpösairaudet
Fyysisessä rasituksessa elimistön lämpötila nousee sitä enemmän, mitä raskaampaa rasitus on ja mitä pitempään se kestää. Lämmin ja tyyni sää, ilman suuri kosteus ja suora auringonpaiste lisäävät helteellä lämpötasapainon pettämisen vaaraa.
Ylimääräinen lämpö poistuu lähes yksinomaan hikoilun välityksellä. Iholle erittyy vettä, joka haihtuessaan sitoo lämpöä. Normaalisti aikuinen haihduttaa iholtaan huonelämpötilassa noin 50 ml tunnissa eli noin litran vettä vuorokaudessa. Kovassa rasituksessa hien määrä voi olla jopa 2 litraa tunnissa. Jos rasitus jatkuu, veden ja suolan menetys voi aiheuttaa ongelmia. Ylipaino ja äsken sairastettu infektio lisäävät vakavan lämpösairauden riskiä. Vanhuksilla nesteenpoistolääkitys voi pahentaa tilannetta.
Nestettä pitää nauttia riittävästi lämpimällä säällä ja fyysisen rasituksen yhteydessä mm. väsymyksen torjumiseksi ja lämpötasapainon turvaamiseksi. Muuten hikoilun aiheuttama nestehukka johtaa ennen pitkää hikoilun ehtymiseen ja kehon ydinlämpötilan nousuun.
Helteellä on syytä pukeutua oikein, riittävän kevyesti, ja suojata pää porottavalta auringolta.
Raskaissa kuormituksissa on syytä juoda viileää nestettä säännöllisin välein. Pelkkä vesi on jäähdytysteholtaan parempaa kuin sokeroidut juomat. Urheilujuomat ovat myös hyviä. Rasituksen päätyttyä on syytä huolehtia nesteytyksestä. Parin tunnin ajan on syytä juoda vähäisiä nestemääriä kerrallaan ja auttaa näin elimistöä palautumaan.
Toimi näin helteellä
- Pukeudu riittävän kevyesti, muista suojata pääsi.
- Nauti viileää tai kylmää nestettä. Raskaassa kuormituksessa juo nestettä 1–2 dl:n erissä 10–20 minuutin välein, vähemmän rasittavissa tilanteissa 2–3 kertaa tunnissa riittää. Hyvin raskaassa rasituksessa ja kuumassa säässä 1,5–2 litraa nestettä tunnissa on tarpeen.
- Vältä raskasta fyysistä, yhtäjaksoista rasitusta helteellä. Jos on mahdollista, pidä useampi tauko.
- Lasta ei pidä jättää helteellä suljettuun autoon tai paksujen peittojen alle vaunuihin.
- Vältä muovisten lastenvaunusuojusten käyttöä.
Saunominen väsyneenä ja alkoholin vaikutuksen alaisena on suuri riski nukahtamisvaaran takia.
Auringonpistos
Auringonpistos voi seurata päähän kohdistuvasta suorasta lämpösäteilystä eli auringon paistamisesta päähän. Auringonpistoksen syntymiseen ei tarvita fyysistä rasitusta. Oireet johtuvat lähinnä keskushermoston ärsytyksestä. Pienet lapset ovat erityisen alttiita auringonpistoksille.
Auringonpistoksen oireet
- Päänsärky
- Pahoinvointi
- Huimaus
- Ärtyneisyys
Toimi näin auringonpistoksissa
- Siirrä autettava varjoon ja viileään lepäämään.
- Aseta hänen päänsä kohoasentoon ja laita otsalle viileä kääre.
- Jos autettavan yleistila heikkenee, toimita hänet lääkärin hoitoon.
Lämpöuupuminen
Lämpöuupumus kehittyy asteittain. Se on seurausta neste- ja suolavajauksesta, joka johtuu voimakkaasta hikoilusta ja riittämättömästä nesteenkorvauksesta. Tilanne saattaa kohdata henkilöitä, jotka eivät ole tottuneet kuumaan, kosteaan ympäristöön. Lämpöuupumus uhkaa muita helpommin niitä, joiden yleiskunto on heikentynyt.
Lämpöuupumisen oireet
- Yleinen heikotus
- Päänsärky, huimaus
- Sekavuus, ärtyisyys
- Ruokahaluttomuus
- Pahoinvointi, oksentelu
- Kylmänhikinen, nihkeä iho
- Hengityksen muutokset, sydämen tykytys
- Tajuttomuus
Toimi näin
- Siirrä autettava heti lepoon viileään paikkaan, vähennä vaatetusta.
- Ihoa voit kostuttaa viileällä vedellä, viileällä suihkulla tai viilentää tuulettimella.
- Anna pelkkää vettä juotavaksi.
- Toimita autettava lääkärin hoitoon, vaikka tila kohenisi.
- Jos tajunnan taso on laskenut, soita hätänumeroon 112.
Koska lämpöuupumista voi olla vaikea erottaa lämpöhalvauksesta, sairastunutta on epäselvissä tapauksissa käsiteltävä kuin lämpöhalvaukseen sairastunutta (ks. Lämpöhalvaus).
Lämpöhalvaus
Vakavin lämpösairauksista on lämpöhalvaus. Ruumiinlämmön nousu yli +42 °C:n aiheuttaa soluvaurioita. Lämmölle herkimpiä elimiä ovat aivot ja maksa. Lämpöhalvauksessa elimistö ei pysty riittävästi poistamaan lämpöä, hikoilu tyrehtyy ja ydinlämpötila nousee. Tila voi olla seurausta fyysisestä rasituksesta, korkeasta kuumeesta tai jostain muusta ulkopuolisesta tekijästä. Lämpöhalvaus voi tulla äkisti ja johtaa tajuttomuuteen jopa minuuteissa. Seurauksena voi olla vakavia elinvaurioita, jopa menehtyminen.
Lämpöhalvauksen oireet
- Yleinen heikotus
- Päänsärky, sekavuus
- Epäsäännöllinen hengitys
- Poikkeava käytös, tasapainon menetys
- Väsymys; myös kouristelua voi esiintyä
- Kuiva, kuuma iho
- Oksentelu
- Äkillinen tajunnan menetys
Toimi näin
- Soita hätänumeroon 112.
- Siirrä autettava varjoon ja riisu häneltä vaatteet.
- Aseta hereillä oleva autettava puoli-istuvaan asentoon, tajuton hengittävä autettava kylkiasentoon ja tarkkaile hengitystä.
- Jäähdytä kehoa esimerkiksi kylmän suihkun avulla, pirskottamalla kylmää vettä tai valelemalla kehoa vedellä tai kosteilla pyyhkeillä. Pidä erityisesti pää kosteana.
- Tehosta tuuletusta tuulettimella tai viuhtomalla märällä vaatteella.
Lämpöhalvauksen saaneen selviytymismahdollisuudet kasvavat, kun tilanne tunnistetaan ja kehon jäähdytys aloitetaan välittömästi. Jo puolen tunnin viive voi olla kohtalokas. Kehon lämpötilan pitäisi laskea 38–38,5 °C:een. Ennuste on hyvä, jos tähän päästään tunnin kuluessa äkillisestä tajunnan menetyksestä.
Alilämpöisyys eli hypotermia
Alilämpöisyydellä tarkoitetaan ihmisen ydinlämpötilan laskua alle +35 °C:een. Usein hypotermia liittyy vesillä sattuviin onnettomuuksiin, joissa se voi aiheuttaa kuoleman hyvinkin lyhyessä ajassa. Retkeilijöiden kokemattomuus, huono varustus ja uhkarohkeus ovat lisänneet alilämpöisyysriskejä. Hypotermia on yleinen kuolinsyy niillä, jotka ovat sammuneet hankeen alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös ravitsemustila, ikä tai huono kunto voivat vaikuttaa alilämpöisyyden kehittymiseen. Alilämpöisyys lisää sydämen rytmihäiriön riskiä. Autettavan voimakas käsittely voi johtaa vaikeaan rytmihäiriöön, joka johtaa sydämen pysähtymiseen ja autettavan menehtymiseen.
| Alilämpöisyyden aste | Oireet | Toimi näin |
|---|---|---|
| Vähäinen alilämpöisyys (35–34 °C) |
|
|
| Kohtalainen alilämpöisyys (33–30 °C) |
|
|
| Vaikea alilämpöisyys (alle 30 °C) |
|
|
Paleltumat
Paleltumavammat syntyvät herkimmin kehon ääreisosiin (sormet, varpaat, posket, korvat ja nenä), joissa lämmön takaava verenkierto voi kylmässä käydä riittämättömäksi.
Ulkoisen lämpötilan laskiessa ihon verenkierto vähenee. Lämmönsäätelymekanismi pyrkii säilyttämään elimistön ydinlämpötilan kylmässä, ja siksi ääreisosat paleltuvat herkästi.
Paleltumat jaetaan pinnallisiin ja syviin paleltumiin.
Yleensä paleltumat syntyvät pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksesta, mutta myös pitkäkestoinen kylmäaltistus, jopa lämpötilan ollessa yli 0 °C, voi aiheuttaa paleltuman.
Pinnallinen paleltuma
Sormien ja varpaiden aktiivinen liikuttelu ylläpitää verenkiertoa ja vähentää paleltumariskiä. Sisätiloihin päästessä voi käyttää lämmittämiseen myös lämmintä vettä, esimerkiksi upottamalla paleltunut alue +40–42 °C:n lämpöiseen veteen.
Pinnallisen paleltuman oireet
- Iholla pistelee ja tuntuu mahdollisesti kipua.
- Iholla on valkoinen laikku, ja paleltumakohta tuntuu kovalta.
- Vähitellen iho muuttuu tunnottomaksi, ja mahdollinen kipu lakkaa.
- Paleltuma voi syntyä myös salakavalasti ilman selvästi tuntuvia oireita.
Toimi näin
- Lämmitä paleltunutta ihoaluetta esimerkiksi painamalla sitä kevyesti lämpimällä kädellä.
- Lämmitä ihoaluetta, kunnes ihon väri palautuu normaaliksi, kovettuma häviää ja tunto palaa.
- Suojaa lämmitetty kohta kuivilla vaatteilla.
- Älä hiero paleltunutta kohtaa, sillä vamma voi pahentua.
Syvä paleltuma
Syvässä paleltumassa vaurioituu ihon lisäksi myös ihonalaista kudosta. Paleltunut alue jää aluksi hauraaksi eikä kestä kuormittamista, esimerkiksi paleltunut jalkaterä tai varpaat eivät kestä kävelyä. Erityisen vaikeita lisävaurioita voi syntyä, jos sulatettu kohta pääsee jäätymään uudestaan.
Syvän paleltuman oireet
- Paleltunut osa on tunnoton ja kova.
- Sulamisvaiheessa voi muodostua vesirakkuloita.
- Pahoin paleltunut alue voi mennä kuolioon.
Toimi näin
- Suojaa paleltunut alue kylmältä.
- Upota paleltunut kohta lämpimään, +40–42-asteiseen veteen noin 20–30 minuutiksi.
- Nopea sulattaminen estää paleltuman leviämisen. Sulattaminen olisi kuitenkin varminta tehdä sairaalassa.
- Peitä vamma-alue puhtaalla siteellä.
- Tajuissaan olevalle voi juottaa lämmintä nestettä, muun muassa makeahkoa marjamehua.
- Syvä paleltuma vaatii aina lääkärin hoitoa.
- Pidä autettava lämpimänä, sillä hän saattaa kärsiä myös alilämpöisyydestä.
Kylmän aiheuttamien vammojen ehkäisy
Toimi näin kylmän aiheuttamien vammojen ehkäisemiseksi
- Jos olet vaarassa jäähtyä, pysy rauhallisena. Älä yliarvioi voimiasi, koska suorituskyky laskee kylmässä nopeasti. Pue päällesi kaikki mukana olevat vaatteet. Mene tuulensuojaan ja pysy pienessä liikkeessä.
- Juo runsaasti nestehukan välttämiseksi. Parhaimpia juomia ovat lämpimät, sokeripitoiset mehut.
- Pakkasella ihon oma rasva on paras suoja kylmää vastaan. Pakkasvoiteet lisäävät helposti paleltumariskiä.
- Posket, korvat, nenä ja leuka paleltuvat nopeimmin, joten niitä kannattaa aina välillä lämmittää käsin. Viimalta on syytä suojautua kaulaliinalla, kasvosuojaimella tai muulla keinoin.
