Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudosvaurio, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vaurioituvat.

Palovammoja aiheuttavat

  • avotuli
  • kuuma neste tai höyry
  • kuuma tai polttava esine
  • syövyttävät kemikaalit
  • sähkö
  • säteily.
Kuva

Yhdeksän prosentin sääntö palovamman laajuuden määrittämisessä

Palovamman laajuus ja syvyys

Palovammat luokitellaan niiden laajuuden ja syvyyden mukaan. Laajuutta määriteltäessä käytetään yhdeksän prosentin sääntöä (kuva Yhdeksän prosentin sääntö palovamman laajuuden määrittämises). Aikuisella kämmenen laajuus on 1 %, yläraajan 9 % ja alaraajan 2 × 9 % kehon pinta-alasta. Pienten verisuonien vioituttua palaneelta alueelta tihkuu runsaasti verinestettä. Jos vamma on laaja, voi verinesteen menetys johtaa sokkiin. Vakavissa palovammoissa on sokin vaara, jos palovamman pinta-ala on aikuisella yli 15 % ja lapsella yli 5–10 %.

Pinnallinen palovamma

Vamma voidaan todeta pinnalliseksi vammaksi säilyneen tunnon, kosteuden ja karvoituksen perusteella.

Pinnallisen palovamman kudosvaurio rajoittuu ihon pintakerrokseen. Palovamman aiheuttaa esimerkiksi aurinko tai kuuma neste. Iho on pinnalta kuiva, punoittava ja arka kosketukselle. Siinä on kirvelevää kipua, mutta ei rakkuloita.

Pinnallisen palovamman palanut alue voi ulottua ihon syvempiin pintakerroksiin. Palovamman aiheuttaa esimerkiksi kuuma vesi, vesihöyry tai öljy. Ihon pinnalle muodostuu rakkuloita, joiden muodostuminen saattaa kestää kaksikin vuorokautta. Vammasta voi irrota ihon ulointa kerrosta. Vaurioalue on punoittava, turvonnut ja erittäin kivulias.

Pinnallisen palovamman paraneminen kestää viikosta kahteen palovamman laajuudesta riippuen. Yleensä pinnallisesta palovammasta ei jää pysyvää arpea.

Kuva

Palovammat luokitellaan syvyyden mukaan pinnallisiin ja syviin palovammoihin.

Syvä palovamma

Syvä ja vakava palovamma ulottuu kaikkien ihokerrosten läpi, mutta voi ulottua myös ihon alla oleviin syvempiin kudoksiin. Palovamman aiheuttaa esimerkiksi tuli, sähkö tai sula metalli. Vaurioalue on kuiva, eikä se aisti kipua, koska hermopäätteet ovat vaurioituneet. Kipua voi tuntua kuitenkin reuna-alueilla. Iho on väriltään harmaa, helmenvalkea tai tumma, hiiltynyt.

Palovamma paranee hitaasti, ja siihen muodostuu aina arpi. Syvän palovamman paraneminen kestää kauan ja vaatii yleensä leikkaushoidon. Laajat ja vaikeat palovammat hoidetaan aina ihosiirroilla.

Pinnallisten palovammojen kotihoito-ohjeet

Toimi näin pinnallisessa palovammassa

  • Jäähdytä palovammaa välittömästi juoksevan, viileän veden alla tai vesiastiassa vähintään 20 minuuttia. Viileä vesi vähentää kipua.
  • Älä puhko rakkuloita, näin epäpuhtauksia ei pääse kudoksiin.
  • Aseta löyhästi vamman päälle puhdas sidos.
  • Jos iho on erittävä tai siinä on rakkuloita, voit panna vaurio-alueen päälle palovamman hoitoon tarkoitetun siteen. Pidä sidettä pari päivää ja vaihda side. Älä anna siteen kastua.
  • Jos palovamma tulehtuu, hakeudu lääkäriin.

Jatkohoitoa vaativat palovammat

Jatkohoitoa vaativat ainakin seuraavat palovammat:

  • Kämmentä suuremmat palovammat, erityisesti, jos niissä on rakkuloita
  • Kasvojen ja käsien palovammat
  • Kaikki laajat ja syvät sekä vakavat palovammat
  • Sähköpalovammat
  • Hengitystiepalovammat
  • Vanhusten lievätkin palovammat
  • Lapsen palovammat, jos vähänkin epäilet, että vammat eivät ole pinnallisia, tai vamma on yli lapsen kämmenen kokoinen.

Toimi näin, kun palovamma vaatii jatkohoitoa

  • Soita hätänumeroon 112, jos vaurioalue on laaja tai jos autettavalla on häiriöitä hengityksessä tai verenkierrossa.
  • Käännä tajuton, normaalisti hengittävä autettava kylkiasentoon.
  • Varaudu sähköpalovamman saaneen henkilön elvytykseen.
  • Jos autettavalla on kasvopalovamma tai jos hengitys on vaikeutunut, pane hänet puoli-istuvaan asentoon.
  • Jäähdytä ihopalovammaa juoksevan, viileän, veden alla tai vesiastiassa 20 minuuttia, ellei palanut alue ole yli 10 % kehon pinta-alasta, ts. vastaa toisen yläraajan pinta-alaa, jolloin alilämpöisyyden riski kasvaa.
  • Jos iholle on joutunut syövyttävää ainetta, huuhtele ja pese iho perusteellisesti.
  • Älä yritä irrottaa iholle kiinnipalanutta ainetta. Älä myöskään riisu palaneita vaatteita, elleivät ne kiristä tai vaikeuta hengitystä.
  • Estä autettavan jäähtyminen suojaamalla hänet.
  • Soita 112:een uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka.

Erityistilanteita

Palovamma hengitysteissä

Jos autettava on hengittänyt kuumia nesteitä tai palokaasuja, on epäiltävä hengitystiepalovammaa. Palovammat kasvoissa, suussa ja nielussa voivat nopeasti aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja jopa tukehtumisen. Epäile hengitystiepalovammaa, jos kasvot tai ripset ja kulmakarvat ovat palaneet. Autettavalla voi olla hengitys- ja puhevaikeuksien lisäksi myös käheä ääni (ks. edellä kappale Jatkohoitoa vaativat palovammat ja Toiminta ensiaputilanteissa).

Kemikaalin aiheuttama palovamma

Syövyttävä kemikaali voi iholle joutuessaan tuhota kudokset hyvinkin syvältä. Iho muuttuu rakkulaiseksi ja karstaiseksi. Joskus aine voi olla kuumaa ja paksua, jolloin se palaa ihoon kiinni, esimerkiksi asfaltti, piki, liima (ks. Jatkohoitoa vaativat palovammat ja Myrkytykset).

Sähkön aiheuttama palovamma

Sähköiskun aiheuttamat palovammat ovat syviä. Palovamma voi syntyä, jos sähkö kulkee kehon läpi tai se polttaa ihon pinnan. Ainoat näkyvät palojäljet voivat olla kohdissa, joista sähkö on mennyt kehoon sisään ja tullut sieltä ulos. Todelliset vauriot ovat kuitenkin syvällä kudoksissa ja voivat ulottua aina lihaksiin asti. Sähkötapaturmissa on varauduttava myös elvytykseen (ks. Toiminta ensiaputilanteissa ja Peruselvytys).

Palovammojen ehkäisy

Toimi näin palovammojen ehkäisemiseksi

  • Varaudu tulipalon varalle (ks. Toiminta ensiaputilanteissa).
  • Opeta lapselle mahdollisimman varhain tulen ja kuuman veden vaarat.
  • Rakenna suojakaiteet saunankiukaan eteen ja hanki lapsen turvaksi liesisuoja.
  • Pidä lapset riittävän etäällä ulkogrilleistä ja nuotioista.
  • Käytä suojavoiteita auringossa ollessasi.